Yksinoloa jälleen

Tänään pitkästä aikaa jatkoin yksinoloharjoittelua. Laitoin ulkovaatteet päälle, kun olin makupalat piilotellut portin taakse sekä snuffle maton täyttänyt. Rölli reagoi heti ulkovaatteisiin, jolloin mietin, että puinko vaatteet liian aikaisin, sillä Rölli lähti ulko-ovelle päin ettei vaan jää matkasta. Mutta kun lähestyin suljettua porttia, portti veti Röllin puoleensa. Vapautin Röllin ja Ladyn portin taakse.

Molemmat koiruudet lähtivät makupalojen maailmaan. Mutta kun avasin ulko-oven ja suljin sen, Rölli reagoi ja tuli portille tuijottelemaan. Istuuduin sitten läppärin ääreen ja noin viiden minuutin sisään Rölli oli taas makupalojen maailmassa. En jatka harjoitusta, jos koira on hermostuneen oloinen.

Tästä lähti sitten suoritus liikkeelle eli kävelin ovelle, avasin oven, suljin ja palasin puuhailemaan jotain. Ja tätä uudestaan. Kun makupalat oli löydetty, molemmat koirat makoilivat sängyllä. Mielestäni tämä treeni meni sitten hyvin. Jos eivät olleet sängyllä, niin tulivat portille nukkumaan. Ja minä jatkoin oviharjoitusta.

Nyt sitten mietin, että tästä ehkä voisi jatkaa neljänteen vaiheeseen. Tauko näköjään tekee hyvää. Mietin kyllä, että on kova homma pentu opettaa yksinoloon. En tiedä kauanko tämä yksinolon opettaminen veisi aikaa, että pentu todella tuntisi olonsa turvalliseksi jäädessään yksin kotiin. Eroahdistustahan voidaan kuvata paniikiksikin, jos yksinoloa ei opeteta koiralle. Että ei se mikään helppo juttu koiralle ole tuo yksinolo.

Kaiken arvoista on kyllä hyvä yksinolon opettelu, sillä mikäs sen ihanampaa itselle että koiralle, kun koira on tyytyväisenä yksin kotona eikä stressaa eikä panikoi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *