Ongelmakäytökset

Koiran ongelmakäytöksiin kuuluu mm. hyppiminen ihmisiä vasten sekä vetäminen hihnassa esim. toisia ihmisiä kohti. Tai no, miten kukanenkin ihminen koiran käytökset kokee. Osa kokee koiran eri käytökset ongelmana ja osa taas ei.

Nämä ovat kuitenkin koiran normaaleja käytöksiä ja jopa ystävällisen koiran käytöksiä, jos koira vetää ihmisiä kohti tervehtiäkseen (ei haukatakseen 😀 ). Opetaan vain koiralle tapoja kuinka koira voi tyydyttää tarpeensa eli millä käytöksellä pääsee tervehtimään ihmisiä.

Helpompia nämä käytökset on muokata kun koira on ystävällinen verrattuna siihen, että koira pelkäisi ihmisiä tai olisi vihainen.

Hyppivä koira

Koira on innokas tervehtimään ihmisiä ja ihmiset ovat innokkaita tervehtimään koiraa. Harmittaa vain kun koira hyppii ihmisiä vasten ja on riehakas.

Hyvää tässä on, että koira on sosiaalinen ja innokas tervehtimään. Koira haluaa hyppimällä lähelle kasvojamme. Ja ei tiedä muuta tapaa tervehtiä kuin hyppiminen, jos ei muuta ole opetettu. Ihmisen kasvothan ovat siellä korkealla ihmisen seistessä. Koirat haluavat lähelle kasvojamme ja ihmiset kättelevät tervehtiessään.

Opetetaan siis toinen tapa, esimerkiksi istuminen. Istumalla pääsee tervehtimään. Jos istuu, ei voi hyppiä. Jos koira ei vielä osaa istua, niin opetetaan ensin koira istumaan. Kun koira osaa istua, lisätään häiriöitä, esim makupalahäiriöitä ja omistajan tekemiä erilaisia häiriöitä. Kun koira onnistuu näiden häiriöiden kanssa, voidaan harjoitella ihmishäiriöllä, joka on ensin joku tutumpi henkilö. Asteittain vaikeutetaan tilanteita kunnes lopulta voidaan tervehtiä ihan vieraitakin ihmisiä. Istumisesta tehdään kannattavaa koiralle.

Tärkeää on, että istumisesta tehdään vahva eri häiriöissä kotona ja sitten ulkona ja lopuksi sitten vieraiden ihmisten kanssa. Vaikka koira osaa istua, niin erilaisten häiriöiden alla istumista ei ole harjoiteltu.

Ei estetä koiran tarvetta tervehtiä vaan opetetaan koiralle uusi tapa tervehtiä.

Leikkiminen ja vanhempi koira

Koirilla on erilaisia mieltymyksiä ja yksi niistä on leikkiminen toisten koirien kanssa. Osa pitää leikkimisestä toisten koirien kanssa hyvinkin paljon ja osa sitten taas vähemmän.

Nuoret koirat varsinkin pitävät leikeistä toisten koirien kanssa. Aikuiset koirat vielä leikkivät, mutta osa aikuisista koirista, jotka ovat leikkineet nuorempana hyvinkin paljon, alkavat osoittaa innostuksen laantumista leikkimiseen 1-3 vuoden iässä.

Koiran aikuistuessa ensin kiinnostus leikkiin vähenee. Myös ollaan valikoivimpia kenen kanssa leikitään. Jos joku koira on liian riehakkaasti, saatetaan murahtaa. Käsketään riehakas kaveri kauemmas. Tämä on täysin normaalia, kun ei vahingoiteta ketään.

Rölli on nyt 6 vuotias ja olen huomannut, että tykkää kovasti haistella toisia koiria ja sitten jatkaa matkaa. Valikoiden leikkii toisten kanssa ja se leikkiminen ei välttämättä kestä pitkään. Koirapuistossa saattaa jonkun juoksuhepulin heittää kaverin kanssa. Mutta riehakkaita koiria ei enää jaksa, sellaisia jotka käyvät päälle. On kohtelias aikansa ja sitten lähtee.

FAP

Mietiskelin, että mikäs se FAP on suomeksi. Vakioliikekaavaksi olen nähnyt sitä kutsuttavan eikä muuta suomenkielistä sanaa oikeastaan ole tullut vastaan kuin synnynnäinen käyttäytyminen.

Kun puhutaan ”nature vs. nurture” niin FAP on tämä nature -puoli. FAP ei tarvitse oppimista, FAP on synnynnäinen, periytyvä. FAP on joustamaton, jäykkä populaatiossa sekä stereotyyppinen (fixed). Toki FAP harjoitusten myötä kehittyy, mutta peruskäytös on jo eläimessä syntyessään. FAP ei käynnisty sattumanvaraisesti, vaan tarvitsee jonkin laukaisijan, ärsykkeen.

Koiran FAPia voidaan muokata, kuten esim. ruoka-aggressio. Osa on vaikeammin muokattavissa, kuten riistan jahtaaminen tai pelko.

Rölli ainakin tykkää jahdata riistaa ja sen laukaisee riistan näkeminen. Leluja tykkää myös ravistella puolelta toiselle (shake and grab).

Agilityn jump in

Kävin Röllin kanssa Avarian Sportsdogsilla agilityn jump in -kertatunnilla. Mahtavaa, että tällaisia kertatunteja järjestetään päiväsaikaan, niin päästään Röllin kanssa kokeilemaan uusia lajeja. Olikin oikein mukava tunti. Meidän lisäksi oli toinen koirakko. Avarian Sportsdogsilla on iso halli sekä isot odotustilat.

Ensin Röllin kanssa tehtiin siivekkeen kiertoja. Hyvin kyllä Rölli ymmärsi idean ja kiersi siivekettä kuin vanha tekijä. Toki ollaan joskus tätä kiertoa tehty esim. puun ympäri.

Tauon jälkeen tehtiin peruuttamista ja tässäkin Rölli hoksasi pian idean ja hauskinta onkin, kun koira itse hoksaa ja alkaa tarjoamaan käytöstä. Peruuttamista tehtiin kahden siivekkeen välissä, jotta koira peruuttaa suoraan. Ehdimme kahden peruuttamisaskeleen vahvistamiseen.

Sitten juostiinkin putkea. Putki oli pitkä, täysin suora ja tämäkin tuntui helpolta tehtävältä Röllille. Toki putkea on tehty ennenkin, ja Rölli juoksikin lujaa vauhtia lelulle tai namipalkalle.

Neljänneksi oltaisiin vielä tehty lisää sivekkeen kiertoa, puolitoista kierrosta, mutta Rölli alkoi tässä vaiheessa olemaan jo väsynyt, niin lopettelimme. Tämän tunteroisen aikana kuitenkin oli jo kaikkea uutta nähty ja koettu, että alkoi väsy iskeä ja toki käytiin pieni lämmittelylenkkikin ennen treeniä.

Toinen koirakko oli myös ihmeellinen seurattava, lähinnä Rölli kuunteli, sillä näköyhteyttä ei ollut, kun toinen koirakko suoritti rataa. Aikamoista meteliä koira piti, kun oli niin innoissaan rataa suorittamassa. Tein metelin aikana Röllin kanssa pattern-juttuja, en tiedä mitä ne olisivat suomeksi, mutta sellaisia helppoja tehtäviä, joihin keskittyä häiriöiden sijaan.

Näitä opittuja asioita treenailemme sitten kotona, tosin putkea on vähän hankala treenata. Meillä on pieni putki pihalla, mutta Röllin kippurahäntä tahtoo ottaa matalaan putkeen kiinni.

Tosi kiva tunti päästä koiran kanssa vähän aktivoitumaan ja virikkeistymään. Kouluttaja oli iloinen ja kannustava, mikä innostaa käymään seuraavankin kerran.