Pelon fysiologia

Pelon fysiologia

Mainio artikkeli pelon fysiologiasta löytyy Suomen Eläinkouluttajat Oy -sivustolta.

Artikkelissa puhutaan aivokuoresta, talamuksesta, hypothalamuksesta, mantelitumakkeesta sekä hippokampuksesta.

aivokuori = aistitiedot
talamus = välittää aivokuorelta tulleen tiedon
hypothalamus = aktivoi sympaattisen hermoston
mantelitumake = emootio

Koiran ärsykekynnyksestä puhuttaessa voidaan ajatella, että ärsykekynnyksen toiselle puolelle jää “järki/tieto” ja toiselle puolelle “vaisto/tunne”. Jos työskennellään ärsykekynnyksen alapuolella, tällöin koira pystyy toimimaan järjellään, tekemään tietoisia valintoja. Jos ylitetään ärsykekynnys, tällöin koira toimii vaistollaan ja reaktiot ovat automaattisia eivätkä tarkoituksellisia.

Perustuuko toiminta järkeen vai tunteeseen riippuu määräytyykö toiminta aivokuoresta vai limbisestä järjestelmän alueesta, amygdalasta eli mantelitumakkeesta. Ärsykekynnyksen alapuolella toimii aivokuori. Ärsykekynnyksen yläpuolella toimii amygdala. Kannattaa siis toimia ärsykekynnyksen alapuolella, jolloin koira pystyy prosessoimaan tietoa, oppimaan uusia asioita ja olemaan tarkkaavainen sekä rentoutunut.

Akuutti stressi aiheuttaa amygdalassa kiivasta toimintaa. Tällöin koira ei pysty oppimaan, olemaan keskittynyt tai tottelemaan. Tehokas koulutus alkaa siis ärsykekynnyksen alapuolelta, jolloin kriteerejä nostetaan hyvin hitaasti.

Lähde: Poodle-Power

Fired Up, Frantic and Freaked Out

Fired Up, Frantic and Freaked Out

Lukaisin kirjan Fired Up, Frantic and Freaked Out, jonka on kirjoittanut Laura VanArendonk Baugh. Kirja on kiihkeiden, reaktiivisten ja pelkäävien koirien omistajille.

Kirjassa muistutetaan, että kun koira on ylikiihtyneessä tilassa, tällöin koira ei pysty suorittamaan edes helppoja toimintoja. Eikä tällöin pitäisi koiralta minkäänlaisia toimintoja vaatia. Kirja opettaa miten koira saadaan hallitsemaan omaa kiihtyvyyttään.

Kiihtyvyyden hallitsevuuteen tarvitaan matto/viltti/pyyhe, josta tulee koiralle rauhallinen paikka. Päämääränä ei siis ole matolla makaaminen vaan rauhallisen mielentilan saaminen koiralle matolla. Tämän jälkeen voidaan tuoda ärsyke esille. Kirjassa käydään läpi erilaisia harjoituksia.

Tämän kirjan luen kyllä uudestaankin, jotta kaikki tieto tarttuisi 🙂 Ei ollut kova hintakaan, kun alta 10€.

 

Näyttökuva 2014-12-16 kello 17.34.31

Hieman reaktiivisuudesta

Hieman reaktiivisuudesta

Reaktiivisuuteen liittyy ympäristö ja sen ärsykkeet, joihin koira reagoi herkästi. Paimenkoirahan tarkkailee ympäristöään havaitakseen pienimmänkin liikkeen tai äänen. Ympäristössä useat stressitekijät yhdessä ylittävät koiran sietokyvyn (hälinä ja lyhyt hihna=stressaava ympäristö). Tästä esimerkkinä hevonen, jota Rölli rauhallisesti katsoi. Hevosen palattua kierrokseltaan takaisin, meni samalla juna takanamme, niin tässä oli Rölli kaksi stressitekijää yhdessä,  jolloin Rölli alkoi haukahdella.

Reaktiivinen stressaa ja stressaantuu. Reaktiivisuus seuraa ahdistuksesta. Ahdistus syntyy taas epävarmuudesta. Reaktiivisuus on stressikäyttäytymistä. Reaktiivisuus on oire.

Reaktiivinen koira tarvitsee rutiineja sekä virikkeistämistä. Koiraa voi auttaa selviämään stressin aiheuttajista antamalla koiran hallita ympäristöään.

Hihnassa vetäminen on yksi asia, joka aiheuttaa koiralle stressiä (sekä omistajalle). Olenkin Röllin kanssa työstänyt nyt uutta hihnakävelymenetelmää, jolloin Rölli ei ole enää vetänyt hihnassa vaan kulkee nätisti vieressäni tai haistelee hajuja sivullani tai takanani. Me molemmat olemme nyt aika levollisia.