Kuluttava itsehillintä

Etäisyydellä voittaa aina, sillä tällöin koiraa ei tarvitse hallita vaan koira hallitsee itse itsensä. Paras reaktiivisen koiran oppimistulos saadaan etäisyyden avulla.

Itsehillintä on todella kuluttavaa, esimerkiksi jos reaktiivinen koira laitetaan toisten koirien läheisyyteen. Koira hillitsee itsensä, esimerkiksi erilaisten temppujen avulla, jolloin koira keskittyy temppuihin kuin ympärillä oleviin koiriin, mutta koira väsyy pian ja helposti. Jo neljä minuuttia temppuja tekemässä toisten koirien läsnäollessa saattaa olla tarpeeksi reaktiiviselle koiralle. Ohitustilanne taitaa kestää muutamisen minuuttia.

Useimmat koirat reagoivat helpommin yhteen koiraan ympäristössä kuin koirapaljouteen. Koira keskittyy tiukasti tähän yhteen koiraan, mikä saattaa johtua reviiritietoisuudesta sekä myös vartioinnista. Olisiko kyse tungettelijasta.

 

 

Matching Law

Jos koiralla on ongelmakäytös, joka on vahvistunut vuosien aikana, niin uuden, paremman käytöksen vahvistaminen vie aikaa, jotta uutta käytöstä saataisiin vahvistettua yhtä paljon ja enemmän. Näin saataisiin vahvistamisen vaaka kallistettua paremman käytöksen puolelle.

Jos koiralla on valittavana kahden käytöksen välillä, koira valitsee sen käytöksen, jota on vahvistettu enemmän. Koulutustilanteet pitäisi laittaa sellaiseksi, että koira pystyy valitsemaan helposti halutun käytöksen, esimerkiksi räyhätä toiselle koiralle vai kääntyä pois räyhäämisen sijaan (etäisyys) ja palkita suuresti tästä halutusta käytöksestä.

Joka kerta, kun epätoivottu käytös pääsee tapahtumaan, se heikentää toivottua käytöstä. Epätoivottu käytös saa vahvistusta, esimerkiksi räyhääminen heikentää pois päin kääntymis -käytöstä.

Vahvistetaan pieniäkin, toivotumpia käytöksiä niin nämä vahvistuvat ja näiden askelten myötä päädymme lopulliseen, tavoiteltuun käytökseen. Mutta ei jäädä liian pitkäksi aikaa välietappeihin, sillä tällöin välietapit vahvistuvat ja lopullinen käytös jää vähemmälle vahvistamiselle.

Epätoivottuun käytökseen pitäisi siis puuttua heti, jotta epätoivottu käytös ei vahvistuisi vaan toivottu käytös alkaisi saamaan vahvistusta. Sitä saa mitä vahvistaa.

Artikkeli

 

Pelon vähentäminen

Kun koira räyhää, koiralle voi syöttää makupaloja räyhäämisen aikana sekä räyhäämisen jälkeen, sillä pelko ei kasva makupaloja syöttämällä eikä koira räyhää sen enempää jatkossa vaan itse asiassa räyhääminen vähenee (klassinen ehdollistuminen). Jos huudat pelosta ja joku antaa sinulle samalla rahaa, pelkosi ei kasva.

Räyhäämisen aikana makupalat rauhoittavat koiraa ja koiraa on helpompi hallita. Etäisyyttä kannattaa ottaa heti ärsykkeeseen, jos mahdollista.

Ei kannata räyhäämistilanteessa vain seisoskella ja odottaa, että koira lopettaa räyhäämisen vaan toimia heti.

Kannattaa kuitenkin työstää koiran pelkoja sopivalla etäisyydellä, sillä räyhäämistilanteessa syöttämisessä pelottava asia on kuitenkin suurempi kuin makupalat. Syöttäminen räyhäämistilanteessa ei siis vahingoita tilannetta sekä saattaa auttaa koiran mielentilaa paremmaksi. Mutta järjestetyt treenitilanteet on ne, joissa koiran mielentila todella muuttuu.

Kävelyt

Koirat tarvitsevat kävelyillä aikaa tutkia ympäristöään, haistella hajuja ja kuljeskella ympäriinsä. Usein kävelyt eivät tyydytä näitä koiran tarpeita. Omistaja menee omaa tahtiaan, ei mennä sinne minne koira tahtoisi eikä koiran vauhtia, ja koira ei pääse haistelemaan kaikkea mitä tahtoisi, jos kulkisi hihnatta.

Reaktiivisen koiran kävelyt ovat usein stressaavia ja rentouttavan kävelyn edut eivät pääse esiin. Reaktiivinen koira oppii kävelyillä, että ärsykkeet voivat ilmaantua milloin vain ja mistä vain, mikä lisää koiran valppaana oloa. Kävelyt ovat täynnä jännitystä.

Metsät tarjoavat koiralle paikkaa missä hengähtää, olla vapaa stressistä ja nauttia. Ehkäpä vieläpä voi juosta vapaana. Koirakavereiden kanssa voi leikkiä. Kouluttaa koiraa pihalla eri tavoin, jotta koira saa samalla liikuntaakin. Harrastaa NoseWorkia.

Ärsykkeen havainnointi

Jos koira on reaktiivinen, niin usein kuulee sanottavan, että koiralla pitäisi kovasti teettää erilaisia temppuja, jotta koira keskittyisi omistajaan ja tekemiseen eikä ärsykkeisiin. Tällöin koira on ristiriitatilanteessa. Koira haluaisi tehdä jotain muuta kuin keskittyä omistajaan. Omistajan kanssa työskenteleminen ei ole koiralle vapaa valinta.

Hienoa on, jos koira ärsykkeen läsnäollessa omasta tahdostaan kääntyykin omistajaansa päin haluten tehdä omistajan kanssa yhdessä mukavia juttuja. Tällöin ärsykkeen voima on alkanut hiipua. Koiran stressi on alkanut pienentyä, vaikka ärsyke on läsnä. Ärsyke alkaa menettää merkityksensä ärsykkeenä.