Tunteiden ilmaiseminen

Koirat ilmaisevat tunteitaan käyttäytymisellään kuten myös ihmisetkin. Jotkut ovat synnynnäisiä, kuten punastuminen ihmisillä. Koirilla taas esimerkiksi tassujen hikoaminen.

Sitten on taas tarkoituksellista käyttäytymistä, kuten ihmiset polkevat kiukuissaan jalkaansa. Tai koirilla muriseminen.

Vahvat käytökset syrjäyttävät heikot käytökset. Uudet käytökset (toivotut käytökset) tulee rakentaa niin vahvaksi ja sujuvaksi, että vanhat (ei-toivotut) käytökset syrjäytyvät.

C.E.R. (Conditioned Emotional Response) :  käytös itsessään tuottaa koiralle suurta mielihyvää.

 

 

LeDoux

LeDouxin rotilla tekemien kokeiden perusteella mantelitumake/amygdala on tärkeä pelkoreaktion synnyssä.  Amagdyla voi käsitellä pelkoja tiedostamatta. Näin voimme siis pelätä asiaa, jota emme muista tai edes tietoisesti havainneet. Amygdala vastaa siis tunteista ja implisiittisestä muistista eli tiedostamattomasta muistista. Assosiaatio eli pelkoehdollistuminen tapahtuu amygdalassa. Hippokampus vastaa eksplisiittisestä eli tietoisesta muistista.

Passiivisen pelkoreaktion lisäksi eläin voi kehittää selviytymisstrategian, joka pysäyttää pelkoreaktion muodostumisen. Pelkoa aiheuttava ärsyke ohjautuu uudelle reitille amygdalassa.

Amygdalaan saapuva pelon sensorinen ärsyke tulee talamuksesta joko nopeaa tai hidasta reittiä. Nopea ärsyke tulee suoraan amygdalaan, jolloin siihen voidaan reagoida mahdollisimman nopeasti, mutta hitaassa reitissä ärsykettä käsitellään ensin etuaivokuorella ja hippokampuksessa. Hidas reitti auttaa muuttamaan, kuinka suhtaudumme pelon kohteeseen, jopa poistamaan pelon.

 

 

Personal Space

Katselen Chirag Patelin luentoa, jossa tuli vastaan video arasta pennusta, joka ilmestyy penkeillä istuvien ihmisten luo. Pentu jännittyneenä menee penkin alle piiloon. Tällöin ihminen laittaa käden penkin alle pentua kohti.

Videossa on kyse, mitä pentu oppi tässä tilanteessa. Mahdollisesti pentu oppi käden tullessa penkin alle kohti pentua, että tästä käytöksestä tuli rangaistus eli penkin alle menemisestä rangaistiin. Käsi tunkeutui pennun alueelle (personal space). Aran koiran kanssa ei suositella laittamista kättä pentua kohti. Jos pakeneminen ei siis auta, niin pentu saattaa kokeilla seuraavaksi esimerkiksi näykkäisemistä. Pentu on laitettu liian vaikeaan tilanteeseen, kun vain pakeneminen tai näykkäiseminen ovat vaihtoehtoina.

Toinen asia on aran pennun hyppiminen omistajan jalkoja vasten. Tällöin pentu pyytää omistajaltaan apua pelottavassa tilanteessa. Pentu tulisi ottaa syliin, mutta myös lisäksi miettiä, että tilanne on jälleen liian pelottava pennulle.

Pentujen keskinäisissä leikeissä näkee tätä myös. Arka pentu yrittää karkuun riehakkaampaa pentua, mutta kun tilaa ei ole, riehakas pentu tunkeutuu aran pennun alueelle (personal space). Jälleen vaihtoehtona on vain esimerkiksi murina, näykkäisy. Pentu oppii näin, että hyökkäys on paras puolustus.

 

Reaktiivisen koiran eettinen kouluttaminen

Luin reaktiivisen koiran eettisestä kouluttamisesta, mutta toki eettinen kouluttaminen tulisi kuulua jokaisen koiran kouluttamiseen. Vältetään tarpeettoman stressin aiheuttamista varsinkin reaktiivisen koiran kanssa.

Mielenkiintoinen kappale osui silmään vihjeistä, jotka annetaan, kun koira on kiihtynyt sekä koiran reagoinnin ketjuttamisesta. Esimerkiksi koira räyhää, annat vihjeen ”katso” ja sen jälkeen ”istu”, jonka jälkeen koira saa palkkion. Tämän jälkeen, jos koirasi nousee seisomaan, katsoo ärsykettä, niin seuraava käytös on jälleen räyhääminen. Ja kierre on valmis: huonoa käytöstä seuraa hyvä käytös, jonka jälkeen jälleen huono käytös. Ja kun tätä tapahtuu usein, koira liittää tähän oman vihjeen.

Jos koiralle opetetaan vihjeitä, kun koira on kiihtynyt, koira liittää vihjeeseen kiihtyneen tilan.

LAD

LAD tulee sanoista Look And Dismiss. Kuinka paljon koira katselee joitain tiettyjä asioita (esim. toisia koiria), kertoo (muiden asioiden ohella) mikä on koiran tunnetila näiden tiettyjen asioiden suhteen. Eli tiettyjen asioiden katselemisen määrä kertoo koiran tunnetilasta. Huolestuttavien asioiden katseleminen on luonnollista; on aika vaikeaa opettaa olla katsomatta asioita, jotka huolestuttavat.

Satunnaiset vilkuilut on hyviä, mutta myös pidempi tuijotus on hyvä, jos tämän jälkeen huolestuttava asiaa ei tarvitse enää vilkaista.