Yksäri 13.10.2014

Yksäri 13.10.2014

Rölli on jälleen elämänsä kunnossa, joten kävimme kevyellä yksärilenkillä kouluttajan kanssa. Lääkkeitä Rölli vielä syö, mutta toivottavasti tauti alkaa olla selätetty eikä takapakkia tulisi. Rölli syö nyt kanaa, eläinlääkäriltä ostettua kuivamuonaa sekä piimää tai viiliä.

Yksärilenkillä käytiin läpi monenlaista asiaa, mm. Röllin rauhoittumista uudessa ympäristössä, satunnaista palkkausta, hyvää hihnakävelyä, lenkillä treenausta. Todella hyviä asioita ehdittiin käydä läpi samalla kuin kävelimme Röllin kanssa lenkin ja huomioimme Röllin käytöstä sekä omistajan käytöstä.

Röllin tullessa autosta, minun tulisi ripotella auton viereen nurmikolle sekoitusta, jossa on Röllin kuivamuonaa sekä kissan märkäruokaa. Rölli voisi näin rauhoittua syödessä sekä haistella. Kissan märkäruoka on Röllille mieluista, joten se tuo kuivamuonaan makua ja hajua lisää. Jos ruoka ei maistu maasta, kävelylle ei lähdetä vaan tehdään Röllin kanssa jotain Röllille helppoa temppua. Temppujen teko saattaisi Rölliä rauhoittaa keskittymällä minuun ympäristön sijasta ja Rölli alkaisi syömään.

Kiihtyneenä ei kävelylenkillä mennä minkään kohteen (haju, näköärsyke, ääni) luo. Vetämällä ei edetä. Voimme kävellä toiseen suuntaan.

Jos Rölli vetää, pysähdyn, jolloin Röllin tulisi tulla vierelleni. Lähdemme yhdessä kävelemään kohti hajua ja tällöin palkkaan Rölliä vasta kävellessämme hajua kohti tiheästi -> vapaa. Hyvällä hihnakäytöksellä pääsisi haluttujen hajujen luokse. Tämä ei meillä onnistu lenkin alussa, sillä Rölli hermostuu tästä ja haukkuu. Paremmin meillä tepsii Röllin vetäessä vauhdin hiljennys, jolloin etenemme vasta, kun hihna on löysällä.

Jos Rölli vetää eikä tule vierelleni vaan on lukinnut katseensa eteenpäin, voin liikkua sivusuuntaisesti, jolloin Rölli havannoi minut paremmin.

Jos Rölli vetää jotain kohti ihan villissä, emme etene vaan käännymme toiseen suuntaan. Aina ei edes tarvitse päästää Rölliä hajuja haistelemaan, jos Rölli ei tahdo rauhoittua hyvälle hihnakävelylle vaan voimme kiertää hajut.

Tunnin lenkillä kannattaa treenata tuttuja asioita uudessa ympäristössä maksimissaan viitisen kertaa (5x maksimissaan 10 nopeaa toistoa). Uudet asiat opetellaan ensin kotona.

Lenkilläkin voi silloin tällöin ripotella kuivamuona/kissanmärkäruokasekoitusta nurmikolle. Pääasiassa palkkaan Rölliä kuivamuonalla, mutta kiihkeissä tilanteissa otan lihaisemmat herkut esille. Tällöin tulee tarkkailla Röllin eleitä, onko vastassa jotain Rölliä oudoksuttavaa.

Jos Rölli jähmettyy/jää tuijottelemaan, lähdetään kävelemään toiseen suuntaan. Tai tehdään helppoja temppuja, jolloin Röllin huomio keskittyisi omistajaan.

Näihin asioihin kiinnitän nyt huomiota kunnes on seuraava yksäri. Mielenkiintoista nähdä miten Rölli näihin reagoi. Kävimme jo tänä iltana uudessa ympäristössä lenkillä ja koitin näihin asioihin kiinnittää huomiota. En ole kovin taitava, mutta jospa tässä kehityn. Aika nättiä meillä on tuo lenkkeily, mutta hyvä kiinnittää huomiota ongelmiin, miten niissä toimin sekä vaihtelee meillä tuo lenkkeilyn laatu. 🙂 Viikonloppuna meillä on pitkästä aikaa pienryhmätreenit.

Näyttökuva 2014-10-13 kello 23.07.55

Parempaan päin

Rölli on kovasti virkistynyt, mutta saahan poika kaikenlaista lääkettäkin. Ruoka maittaa, vaikka tarjolla on ollut vain riisiä, kanankeittovettä, vaihtelevasti raejuustoa, viiliä tai piimää. Tänään on laitettu kanaakin joukkoon. Toivottavasti paraneminen jatkuu näin hyvin, vaikka lääkkeet jäävät vähitellen poiskin. Huomenna voikin jo laittaa ruokaan Röllin napusiakin. Ajattelin käydä eläinlääkäristä ostamassa herkän vatsan napusia.

Koira-Zenistä kirjoittelin jokunen päivä sitten. Harjoituksena koiralla oli makupalakulhon jättäminen vapaaehtoisesti. Vähän samansuuntaisen harjoituksen tein lenkillä Röllin kanssa – ennen Röllin sairastumista – että heitin makupalan Röllin eteen. Röllihän lähti kuin ammuttu makupalan perään kunnes hihna pysäytti Röllin menon ennen kuin Rölli ehti makupalan luo. Sitten vain odotin. Kun Rölli kääntyi minua kohti, peruutin poispäin pari askelta ja Röllin seuratessa minua naksautin ja sanoin “vapaa”. Sitten juostiin yhdessä makupalan luo. Samanlainen harjoitus, kun koira saa hyvän hajun ja vetää hihnassa hajun luo.

Näyttökuva 2014-10-9 kello 22.30.58

Koira-Zen

Koira-Zen

Koiraharrastajan tietolehdessä eli Canis-lehdessä nro 1/2010 tuli esille koira-zen, jolla varmistetaan koiran osaaminen. Koiraa ei käskytetä missään vaiheessa vaan koiran tulee tehdä asiat vapaaehtoisesti. Koiran tulee reagoida vain “ole hyvä” -signaaliin ei käsiliikkeisiin tai omistajan liikkumisiin. Koira oppii hillitsemään itseään positiivisen vahvistamisen kautta. Häiriöt käytetään hyväksi, jolloin koiran haluamia asioita tulee jossain määrin kontrolloida.

Koira-zeniä voi harjoitella myös monissa erilaisissa arkipäivän tilanteissa esimerkiksi koirakohtaamisissa. Jos koira haluaa mennä tervehtimään toista koiraa, koiraa pidätellään hihnalla ja lupa heltiää vasta katsekontaktilla. Jos koira haluaa mennä merkkaamaan, omistajan tulee lähestyä merkkauspaikkaa hitaasti hihna löysänä. Jos koira vetää, hihna pysäyttää koiran. Koira-zeniä voi harjoittaa joka kerta, kun huomaa koiran haluavan jotakin.

Hyvä perusharjoitus on opettaa koira jättämään maassa oleva makupalakulho vapaaehtoisesti. Omistaja laittaa makupalakulhon maahan koira kytkettynä. Makupalakulhon luota peräännytään pari askelta. Sitten vain odotetaan. Jos koira kääntyy omistajaa kohti, tulee liikkua poispäin kulhosta pari askelta ja jos koira seuraa perässä, naksautetaan ja sanotaan “vapaa”. Tätä toistetaan kunnes koira liikkuu poispäin makupalakulholta ongelmitta. Koira oppii tulemaan vapaaehtoisesti pois palkkiolta.

Täytyy kirjoittaa tästä vielä lisää huomenissa. Koira-zenissä on lisää hyviä harjoituksia. Tässähän on paljon samaa kuin aikaisemmassa postauksessani itsehillinnästä, jossa laitettiin koulutuskentälle koiran houkutukseksi makulautasia tai leluja.

Näyttökuva 2014-10-5 kello 20.48.31

Palkitsemisen vähentäminen

Palkitsemisen vähentäminen

Olen miettinyt ruokapalkitsemisen vähentämistä Röllin jo osaamien käytösten kohdalla esimerkiksi “istu”, “maahan” ja “odota”, koska emme enää opettele näitä käytöksiä. Vähennän ruokapalkkaa vähitellen ja sattumanvaraisesti, jotta koira ei tietäisi milloin ruokapalkka tulee. Kehun toki sanallisesti sekä voin palkata myöskin silityksin sekä leikillä tai lelulla. Aloitan palkitsemisen vähentämisen kotona. Palkkaan keskimäärin joka kolmannesta suorituksesta ruokapalkalla. Tästä etenen vaihtelevaan palkkaamiseen, jolloin palkkaan koiran esim. joka neljäs, joka viides, joka kuudes… suoritus.

Vähennän katsekontaktista palkitsemista tilanteissa, joissa ei ole häiriötä. Palkitsen vielä kovasti koiraohituksissa, sillä nämä eivät meillä suju. Ja palkitsen koiraohitukset maukkailla makupaloilla, en ruokapalkalla, jolloin uskoisin kontaktin vahvistuvan, kun muu makupalapalkkaus lopetetaan paitsi uutta asiaa opetellessa.

Mielenkiintoista on, että jatkuva palkitseminen on kaikista herkin käytöksen sammumiselle ja ajoittainen palkkaus vahvin käytöksen sammumista vastaan. Voi myös alkaa yhdistämään toimintoja, jolloin seuraava käsky toimii koiralle palkkiona, esimerkiksi koira käsketään istumaan -> kehu -> koira käsketään maahan -> kehu ja palkkio. Tai koira käsketään istumaan -> koira käsketään maahan -> kehu.

Uusien asioiden opettelussa palkkaan vielä tiheästi ja maukkain makupaloin.