Vallitseva tieto

Enpäs oikein tiennyt miten Conventional Wisdom käännettäisiin suomeksi, joten päädyin vallitsevaan tietoon. Wikipediassa on kuvaus Conventional Wisdomista. Tämä on tietoa, joka ei ole välttämättä totta ja jopa tutkitusti todistettu vääräksi tiedoksi, mutta on ajan kuluessa tullut todeksi estäen uudemman ja oikean tiedon esille tulon. Tiedon avulla voi jopa välttää vastuun ottamisen. Esimerkiksi koiran koulutuksessa aina esiintyvä johtajuusteoria, joka on elänyt jo pitkään, vaikka kumottukin uusissa tieteellisissä tutkimuksissa. Johtajuusteorian saisi kuopata, mutta aina se jostain ylös nousee.

Valmistuneisuus, preparedness (Wikipedia), taas varmaankin huonolla suomennoksella mennään. Seligman on tutkinut erilaisia assosiaatioita. Tietyt pelot ovat tulleet evoluution mukana (artikkeli). Yksilöllisiä eroja löytyy sekä eri lajien kesken myös oppimisessa. Osa on valmiimpi oppimaan jo perimässä, osa huonompi ja osa on vastahakoinen. On perinnöllinen taipumus oppia helposti tietty asia, kun taas perinnöllisen taipumuksen takia jokin toinen asia on vaikea oppia. Mielenkiintoinen on myös FAP (fixed action pattern), joka on kiinteä käytösmalli, joka on kirjoitettuna koiran perimään.

Artikkeleita luettavaksi

Täytyy kehua Behavior Worksin sivustolla olevia artikkeleita. Artikkelit ovat ihan vapaana luettaviksi linkissä Written works.

Esimerkiksi artikkeli WHAT’S WRONG WITH THIS PICTURE? EFFECTIVENESS IS NOT ENOUGH puhutaan eettisyydestä sekä inhimillisyydestä koiran koulutuksessa. Väkivalta voi auttaa jonkin aikaa koiran käytöksen muuttamisessa, mutta ei pysyvästi sekä muut seuraamukset mitä väkivalta aiheuttaa koirassa, tuo lisää ongelmia. Tehokkuus ei siis pitäisi olla pääasiallisin peruste tietylle menetelmälle.

Artikkelissa on kuvattuna myös käytöksen muutos -hierarkia alkaen positiivisimman menetelmän tasosta, jota tulisi siis käyttää ensimmäisenä vaihtoehtona koiran käytöksen muuttamisessa.

 

 

Yleistäminen

Yleistäminen

Yleistäminen on hyvin mielenkiintoista näin paimenkoiran omistajalle sekä muutenkin koiran omistajalle. Kun kotona on opetettu koiralle huolellisesti jokin toiminto, niin tämän jälkeen lähdetään yleistämään toimintoa. Yleistämisessä koiralle jää lopuksi vain pelkkä vihje, minkä perusteella koira suorittaa toiminnon. Kaikki muu, mikä on koiran mielestä kuulunut koulutustilanteeseen (kouluttajan eleet, tietty koulutusympäristö), jää pois.

Koirasta riippuen suoritetaan ympäristön vaihdos. Joillekin koirille toiseen huoneeseen meno harjoittelemaan on jo riittävä ympäristön vaihdos. Toisten koirien kanssa voidaan lähteä kotoa uloskin harjoittelemaan.

Koiralle opetettu asia saadaan sujuvaksi 20–20–20 -periaatteen mukaan: opetettua asiaa suoritetaan 20 onnistunutta toistoa 20 erilaisessa ympäristössä ja 20 erilaisen häiriön alla. Ensimmäiseksi siis vaihdetaan ympäristöä, jossa toimintoa harjoitellaan. Tämän jälkeen lisätään tähän tutuksi tulleeseen ympäristöön häiriötekijä.

Uudessa ympäristössä edetään koiran mukaan. Lasketaan kriteerejä ja pidetään yllä nopeaa vahvistetiheyttä, jotta saadaan onnistumisen elämyksiä.

Röllin kanssa olen kyllä huomannut, että uudessa ympäristössä aloitetaan toiminnon harjoitteleminen ihan alusta. Naksauttelen tiheästi, jotta onnistumisia tulee. Näin koira oppii, että toimintoa voidaan harjoitella ja suorittaa muuallakin kuin kotona. Tässäkin on maltti valttia. Mutta kun ymmärtää tämän asian, että yleistäminen vaatii toisten koirien kohdalla paljon työtä ja harjoittelua, niin jaksaa harjoitella ja olla kannustava itselleen että koiralleen.

Ihan hauskaakinhan se on, kun saa jotain hauskaa temppua harjoittaa uudestaan alusta pitäen uudessa ympäristössä. Huomennapa voisinkin Röllin kanssa ottaa käsikosketusharjoituksen ihan alusta eli kun Rölli vilkaiseekin kättä niin naksautan.

Näyttökuva 2014-10-26 kello 23.21.38

Klassinen ehdollistuminen

Klassinen ehdollistuminen

Kirjoittelenpa vähän asioita mitä opinnoissa on käyty läpi. Mielenkiintoisia pohdintoja on ollut sekä keskusteluja. Oikein antoisaa opiskelua kaiken kaikkiaan.

Klassinen ehdollistuminen on koiran ei-omatahtoista sekä tiedostamatonta reagointia johonkin ärsykkeeseen, joka oli koiralle aluksi täysin neutraali asia. Koiralle täysin neutraali (ehdollinen ärsyke) asia muuttuu merkitykselliseksi, kun tämä esiintyy ennen, yhtä aikaa tai jälkeen jonkin koiralle merkityksellisen asian (ehdoton ärsyke) kanssa. Ehdollinen ärsyke sekä ehdoton ärsyke muodostavat koiran mielessä mielleyhtymän. Ehdollinen ärsyke voi olla esimerkiksi klikkeri, sillä klikkeriä naksautettaessa koira tietää saavansa palkkion (ehdoton ärsyke).

Klassisesta ehdollistumisesta puhutaan myös tunnetilana. Koiralla on siis tietty tunnereaktio johonkin asiaan. Esimerkiksi ovikellon soidessa koira kiihtyy ja innostuu, kun ovikellon soiminen (ehdollinen ärsyke) tietää vieraiden tuloa (ehdoton ärsyke).

Klassinen ehdollistuminen esiintyy niin monella tavoin koiran elämässä, että kun asiaa rupeaa oikein pohtimaan niin löytää paljon oman koiransa elämästä esimerkkejä klassisesta ehdollistumisesta.

  • käskysanat (vihjeet)
  • treenihalli
  • ukkonen
  • katolta tippuva lumi
  • pallo…
    …vain muutaman mainitakseni.

Näitäpä voi miettiä oman koiran kohdalla minkälaisia reaktioita edellä mainitut asiat herättävät.

Näyttökuva 2014-10-25 kello 22.39.04

Opiskelujuttuja

Opiskelujuttuja

Röllin kanssa on vietetty syyslomaa lenkkeilen metsässä että kaupungin hulinassa. Yhdet treenitkin on pidetty. Toisia koiria ei olla nähty yhtään, että hieman hirvittää ollaanko nyt otettu takapakkia koirakohtaamisissa.

Opiskelujuttuja puuhailen pääasiassa iltaisin. Ihan perusteista on lähdetty, mutta kyllä niissäkin on pyörittelemistä. En ole koskaan kovin paljon pohtinut esimerkiksi klassista ja operanttia ehdollistamista. Näitähän voi esiintyä samanaikaisestikin. Näitä perusjuttuja on aina hyvä miettiä oman koiran tai muun oman eläimen kautta. Onneksi opiskelun apuna on ammattitaitoisia koirakouluttajia, jotka todella hyvin neuvovat asioissa eteenpäin ja auttavat pohdinnoissa. Vastaus siis aina löytyy!

Näyttökuva 2014-10-23 kello 13.36.01