Syksyä

Kovasti on nyt kiirettä syksyn tultua. Harmittaa, että aamuisin alkaa olla jo hämärää, joten kohta saa alkaa katselemaan hyvää otsalamppua. Ei vielä kuitenkaan olla siinä vaiheessa, että on täysin pimeätä aamulenkillä, mutta pitäisi olla valmistautunut tulevaan hyvissä ajoin.

Ladyn nuorisoagility on nyt tauolla. Jatkoa on haettu nuorisoryhmään syksylle ja talvelle. Oulun Koirakoulun agility nyt jatkuu sen aikaa, kun nuorisoryhmä on tauolla. Halliinkin pääsisi vapaa-ajalla treenaamaan, mutta vapaa-aika on sen verran tiukilla, että ei ole tullut käytyä kertaakaan omalla ajalla.

Bambuaitaa odotellaan kovasti. Tilaus on jo lähtenyt matkaan, kun vain nyt saapuisi piakkoin. Joka päivä koiruudet juoksevat pihalla, kun itse teen pihahommia, joita riittää. Vapaana juokseminen on koiruuksille parasta 🙂

Osallistun parin kuukauden verkkokurssille, jonka ensimmäistä luentoa olen nyt kuunnellut sekä lueskelen erilaisia materiaaleja. Ihan omasta mielenkiinnosta osallistun, sillä verkkokurssia on suositeltu kovasti. Hyvin mielenkiintoiselta kurssi vaikuttaa. Kotitehtävät alkavat ensi viikolla.

Koiruudet on molemmat rokotettu seuraaville kolmelle vuodelle. Toivottavasti ei tarvitse käydä eläinlääkärissä tuossa välissä. Hampaiden harjausta voisi alkaa koirille suorittamaan. En vain muistanut eläinlääkärin tiskiltä ostaa koirille sopivaa tahnaa vaan jospa tuota löytyisi eläinkaupoistakin.

Luento Patel Chirag

Kuuntelen joitain luentoja dog-ibox -sivustolta. Tässä on ollut niin kaikenlaista lukemista ja verkkokurssia, etten ole vielä ehtinyt kokonaan kuunnella Patel Chiragin ensimmäistä luentoa : Expanding Your Force Free Dog Training Toolkit Part 1. Tämä luento on neljä osainen luentosarja. Ensimmäinen luento on ollut mielestäni niin hyvä, että joudun käymään loputkin luennot läpi.

Luento käsittelee mm. tieteellistä sekä eettistä lähestymistapaa koiran kouluttamisessa.  Tieteelliseen lähestymistapaan kuuluu mm. determinismi eli lainalaisuusoppi, joka on filosofian näkökanta, jonka mukaan kaikilla asioilla on syynsä. Koiran käytökselläkin on syynsä.

Empirismi eli kokemusajattelu on tietoteoreettinen käsitys, jonka mukaan tieto perustuu havaintoihin ja kokemukseen, empiiriseen eli kokemusperäiseen tutkimukseen. Tulisi olla riippumaton ennakkoluuloista sekä mielipiteistä esimerkiksi eri rotuja kohtaan.

Kokeileminen, jolloin huomataan, että muuttuuko koiran käytös tällä tietyllä menetelmällä. Voiko tätä menetelmää toistaa, jolloin menetelmää voidaan käyttää muissakin tilanteissa kuin vain esimerkiksi koulutuskentällä.

Etsitään ensin yksinkertaiset selitykset asioille ennen kuin mennään monimutkaisimpiin selityksiin, esimerkiksi jos koira murisee korvaa koskettaessa, tutkitaan ensin onko korvassa kipua ennen kuin mennään monimutkaisimpiin selityksiin (parsimony).

Ja lopuksi, aina on hyvä kyseenalaistaa nykyisiä menetelmiä vaikka niiden parissa on puuhailtu jo useampi kymmenen vuotta tai vaikka vasta vuoden. Tutkia uusia tutkimuksia ja miettiä voisiko asian tehdä erilailla, eettisemmin. Terveellistä skeptisyyttä.

Tommy Wirenin luento

Olin tyttäreni kanssa Oulussa Tommy Wirenin luennolla. Luennon aiheena oli Hienosti Hihnassa. Luento kesti noin kolmisen tuntia. Tämän jälkeen oli kolmen tunnin käytännön harjoituksia. Me emme ottaneet Rölliä käytännön harjoituksiin, sillä oli valtavan kuuma päivä. Ei Rölli olisi tällöin jaksanut näyttää miten hihnassa EI tulisi käyttäytyä 🙂

Tällaiset luennot antavat kyllä kuulijalle paljon uutta tietoa sekä vahvistaa jo opittua tietoa. Tommy Wiren on kyllä koirankoulutuksen asiantuntija. Hän piti luentonsa mukaansatempaavana eikä kuivahkona kalvosulkeisena. Listaan hieman seuraavaksi asioita, jotka minulle jäivät erityisesti mieleen luennosta.

Hihnassa käyttäytymisessä on kyse siitä, että jos hihnalla koiraa estetään eli koira vetää hihnassa jotakin asiaa kohti, tällöin tämä asia korostuu koiralle suureksi asiaksi. Älä kisko hihnalla koiraa, sillä tämä on sama asia kuin sinua kiskottaisiin jostain pois. Koira alkaa ylireagoida ja vielä voimakkaammin, kun hihna loppuu.

Hyvilläni oli, kun luennolla tuli esiin, että ”johtajuusongelma” täytyisi koirankoulutuksessa ja -omistamisessa unohtaa kokonaan. Johtajuusongelma on täysin vanhentunut käsite. Jos koira ei tottele niin ehkä koira ei ole oppinut tarpeeksi hyvin käskyä tai häiriötekijöiden alla ei ole tarpeeksi harjoiteltu. 10000 toistoa pitäisi olla harjoiteltuna eri tilanteissa ja erilaisissa paikoissa, jotta voisi sanoa koiran osaavan käskyn. Koira tekee mikä kannattaa sillä hetkellä eikä tee mitään miellyttääkseen ihmistä.  Me emme muodosta koiran kanssa laumaa. Asumme ennemminkin symbioosissa, sillä laumat koostuvat yleensä yhdestä lajista.

Koiraa kouluttaessa täytyy huomata, että ensin ihmisen käytös muuttuu, jotta koiran käytös saataisiin muutettua. Suurimmat ongelmat voidaan ratkaista ainoastaan parantamalla omaa ymmärrystä käyttäytymisestä. Vahvisteen arvo täytyy koiralle olla tavoittelemisen arvoinen. Kouluttajan täytyy katsoa eläimen käytöstä ja miettiä, mitä haluaisi koiran tekevän eikä miettiä minkä takia koira näin käyttäytyy. Kouluttamisessa on tärkeää, että koira sietää häiriöitä sekä vahvistetiheys. Koulutuksen apuvälineistä on tarkoitus päästä eroon.

Eläinten ruokakupit eivät ole tarpeellisia. Eläimet eivät aterioi ruokakupeista vaan etsivät ruokansa. Jotta eläin voisi hyvin, eläimen tulisi tehdä töitä ruokansa eteen.

Mitä ongelmille tulisi tehdä?

1) Älä yritä korjata käytöstä tilanteen aikana. Lavasta ongelmallinen tilanne ja harjoittele. Älä keskity ongelmaan.

2) Määrittele tarkasti käytös. Mitä haluaisit koiran tekevän siinä tilanteessa.

3) Aloita korvaavan käytöksen harjoittelu. Keskity parantamaan tottelevaisuustasoa. Perusta harjoittelu taitavalle palkkion käytölle. Opeta yksi tai kaksi erittäin vahvaa ja sujuavaa käytöstä.

4) Ennakoi. Vältä tilanteita missä ongelmakäytös tulee esiin. Ole rauhallinen ja johdonmukainen. Älä komenna tai rankaise, jos koira alkaa ylireagoida tilanteessa. Se vain lisää ei-toivottua käytöstä.

Koiralle voi tehdä kiihtymistestin eri tilanteissa. Tällöin kokeillaan alkaako koira syömään makupalaa. Jos makupala maittaa, niin koira ei ole erityisen kiihtynyt.

Koira tekee valintoja käskyn kuullessaan. Tällöin ympäristö on vastaan kouluttaja. Koira valitsee sen, kummasta hyötyy enemmän. Kouluttaja voi myös miettiä, mitä koira hyötyy, jos se tekee oikein sekä mitä koira menettää, jos se ei tee oikein.

Näyttökuva 2014-7-27 kello 19.00.14