Personal Space

Katselen Chirag Patelin luentoa, jossa tuli vastaan video arasta pennusta, joka ilmestyy penkeillä istuvien ihmisten luo. Pentu jännittyneenä menee penkin alle piiloon. Tällöin ihminen laittaa käden penkin alle pentua kohti.

Videossa on kyse, mitä pentu oppi tässä tilanteessa. Mahdollisesti pentu oppi käden tullessa penkin alle kohti pentua, että tästä käytöksestä tuli rangaistus eli penkin alle menemisestä rangaistiin. Käsi tunkeutui pennun alueelle (personal space). Aran koiran kanssa ei suositella laittamista kättä pentua kohti. Jos pakeneminen ei siis auta, niin pentu saattaa kokeilla seuraavaksi esimerkiksi näykkäisemistä. Pentu on laitettu liian vaikeaan tilanteeseen, kun vain pakeneminen tai näykkäiseminen ovat vaihtoehtoina.

Toinen asia on aran pennun hyppiminen omistajan jalkoja vasten. Tällöin pentu pyytää omistajaltaan apua pelottavassa tilanteessa. Pentu tulisi ottaa syliin, mutta myös lisäksi miettiä, että tilanne on jälleen liian pelottava pennulle.

Pentujen keskinäisissä leikeissä näkee tätä myös. Arka pentu yrittää karkuun riehakkaampaa pentua, mutta kun tilaa ei ole, riehakas pentu tunkeutuu aran pennun alueelle (personal space). Jälleen vaihtoehtona on vain esimerkiksi murina, näykkäisy. Pentu oppii näin, että hyökkäys on paras puolustus.

 

Mielentilan hallinta

Kävin aikoinaan verkkokurssin Koirakoulu Verkossa nimeltä Aktiivikoirien mielentilojen hallinta. Koirakoulu Verkossa -sivusto on siinä mielessä kätevä, että kun olet osallistunut kurssille niin voit palata kurssimateriaaliin sivustolla milloin vain.

Tänään palasin muistelemaan kurssia ja kävinkin heti pihamaalla tekemässä muutamat mielentilan hallinta -treenit. Nyt on pari tyytyväistä koiraa loikoilemassa patjoillaan 🙂 Otankin tämän taas melkeinpä päivittäiseen treenitarjontaan. Toki meillä leikitään päivittäin, mutta tuota rauhoittumista on hyvä muistuttaa välissä. Siedätys + vastaehdollistamistreenissä kyllä tulee myöskin leikittyä.

Kaikkea kurssin sisältämiä asioita en muistanutkaan, joten muutaman jutun otan lisäksi leikkejämme. Voin kyllä suositella kurssia. On laadukkaat videot ja tekstit. Kouluttajan tuki oli myös aikoinaan, mutta en tiedä, miten nykyään tarjotaan kurssia. Onko kouluttajan tukea vai ilman.

 

 

Ärsykkeen havainnointi

Jos koira on reaktiivinen, niin usein kuulee sanottavan, että koiralla pitäisi kovasti teettää erilaisia temppuja, jotta koira keskittyisi omistajaan ja tekemiseen eikä ärsykkeisiin. Tällöin koira on ristiriitatilanteessa. Koira haluaisi tehdä jotain muuta kuin keskittyä omistajaan. Omistajan kanssa työskenteleminen ei ole koiralle vapaa valinta.

Hienoa on, jos koira ärsykkeen läsnäollessa omasta tahdostaan kääntyykin omistajaansa päin haluten tehdä omistajan kanssa yhdessä mukavia juttuja. Tällöin ärsykkeen voima on alkanut hiipua. Koiran stressi on alkanut pienentyä, vaikka ärsyke on läsnä. Ärsyke alkaa menettää merkityksensä ärsykkeenä.

 

Leikin tärkeys

Leikki on tärkeä koiran pelon ja stressin työstämisessä. Koira laitetaan tilanteeseen, jossa ärsyke aiheuttaa koirassa vain hiukan pelkoa ja stressiä. Samalla koiran kanssa tehdään miellyttäviä asioita, jotka rentouttavat koiraa henkisesti ja fyysisesti (vastaehdollistaminen).

Vastaehdollistamisessa käytetään makupaloja sekä leluja. Sosiaalinen leikki on tässä tärkeä, jotta selvitetään koiran stressitasot. Makupalat ja lelut voivat houkuttaa koiraa liikaa, jolloin koira sallii ärsykkeen olevan liian lähellä, vaikka ei oikeasti kestäisi tilannetta ilman leluja ja makupaloja.

Sosiaalista leikki kannattaa siis harjoittaa. Makupalat ja lelut piiloon, jolloin selviää minkälaisesta sosiaalisesta leikistä koira pitää.

Stressaavat tilanteet

Leikit ilman leluja ja ilman makupaloja (sosiaalinen leikki) omistajan kanssa kertovat paljon koiran stressitasosta. Jos koira ei pysty leikkimään ilman leluja ja makupaloja tietyssä ympäristössä, tämä kertoo miten koira voi.

Vihjeiden suorittaminenkin kertoo koiran olotilasta, mutta usein vihjeet ovat koiralle kuin kainalosauva, joihin tukeutua ja selviytyä stressaavasta tilanteesta. Näin ollen vihjeiden suorittaminen ei kerro koko totuutta koiran olotilasta eikä stressitasosta.

Jos tukeudutaan makupaloihin ja vihjeisiin koiraa stressaavissa tilanteissa, ongelma ei ratkea. Koiran olotila ei parane.