Jekyll & Hyde -rutiini

Mitä jos koiran rankaisemisesta tuleekin koiralle vahviste? Esimerkiksi, koira puree pöydän jalkaa. Omistaja sanoo koiralle ”ää-ää”, jolloin koira lopettaa puremisen ja omistaja kehuu koiraansa ”hyvä koira”. Tällöin siis nuhtelu tulee ennen palkkaa (kehut/makupalat/lelut…). Näin ollen nuhtelusta tulee koiralle vahviste. Ihan samoin kuin klikkeri. Naksautat ja koira saa palkan. Ihan samoin kuin sana ”hyvä” ja koira saa palkan.

Esimerkiksi, koira vetää hihnassa, jolloin nykäiset hihnasta. Koira löysää hihnan, klik -> palkka. Nykäisystä tulee siis myös vahviste. Nykäisy ei ole enää koiralle rangaistus.

Usein puhutaan, että makupalat eivät toimi kouluttaessa esimerkiksi koirapelkoa pois. Olisiko tässä, että makupalat tulevat ennen ohitettavaa koiraa? Tällöin makupaloista tuleekin negatiivinen mielleyhtymä koiralle. Makupalat alkavat tarkoittamaan – > kohta tulee koira.

Klassinen oppiminen toimii siis molempiin suuntiin.

 

Kuluttava itsehillintä

Etäisyydellä voittaa aina, sillä tällöin koiraa ei tarvitse hallita vaan koira hallitsee itse itsensä. Paras reaktiivisen koiran oppimistulos saadaan etäisyyden avulla.

Itsehillintä on todella kuluttavaa, esimerkiksi jos reaktiivinen koira laitetaan toisten koirien läheisyyteen. Koira hillitsee itsensä, esimerkiksi erilaisten temppujen avulla, jolloin koira keskittyy temppuihin kuin ympärillä oleviin koiriin, mutta koira väsyy pian ja helposti. Jo neljä minuuttia temppuja tekemässä toisten koirien läsnäollessa saattaa olla tarpeeksi reaktiiviselle koiralle. Ohitustilanne taitaa kestää muutamisen minuuttia.

Useimmat koirat reagoivat helpommin yhteen koiraan ympäristössä kuin koirapaljouteen. Koira keskittyy tiukasti tähän yhteen koiraan, mikä saattaa johtua reviiritietoisuudesta sekä myös vartioinnista. Olisiko kyse tungettelijasta.

 

 

Juhannusta!

Juhannus on vietetty mökkeillessä. Koirat saivat olla melkein koko päivän irti ja juoksennella niin paljon kuin jaksoivat. Lämpö haittasi jaksamista, mutta hyvinhän nuo vetivät. Mökin lähistöllä ei liiku eläimiä, joten oli hyvin turvallista pitää irti. Mökin takana oleva metsä päättyy pikaisesti suohon ja välissä on metsätie, jotka pitkin käytiin myös kulkemassa. Kyllä oli väsynyttä koiraa, kun autoon yöllä hyppäsivät kotimatkalle. Kotona nukkuivatkin pitkälle päivään, että aamulenkki vaihtui päivälenkiksi.

Ennen juhannusta sattui Rölliä ja minua vastaan kävelijä, jonka koira meidät nähdessään istahti maahan eikä suostunut liikkumaan. Koira oli isohko, joten omistajalla oli vaikeuksia saada koira liikkumaan eikä koira liikahtanutkaan. Tuijotti vain Rölliä intensiivisesti. Tuijottamisen lisäksi tilanteen teki vaikeaksi se, että kuljimme hiljaisella, kapealla autotiellä, joten koira tukki melkein koko autotien. Tuosta olisi siis meidän päästävä ohi. Mietin myös, miten koira käyttäytyisi, kun menisimme ohi. Räyhäisikö vai katselisiko vain.

Tilanne on vastaava kuin minua vastaan tulisi mies, joka minut nähdessään pysähtyisi ja alkaisi minua tuijottamaan intensiivisesti. Eli hieman ahdistava tilanne siis. Samaa mieltä oli Rölli, joka myös koiran nähdessään pysähtyi. Tämän jälkeen Rölli vilkaisi minua, jolloin päätin, että emme mene ohi vaan käännymme. Kuljimme takaisin mistä tulimme ja kuljimme autolle toista reittiä. Tällöin myös tämä istahtava koira sai jalat alleen.

Pienen koiran etuja on, että voisi vaikka tuossa tilanteessa syliin nostaa ja kulkea ohi. Tuijottaminen on aina haaste ja se pitäisi katkaista. Miten sen sitten katkaisee, siihen kai auttaa koulutus, treenaaminen. Pysähtyminen ja tuijottaminen taitaa olla myös merkki, että tilanteessa on jotain epämiellyttävää (=toinen koira).

Pelon vähentäminen

Kun koira räyhää, koiralle voi syöttää makupaloja räyhäämisen aikana sekä räyhäämisen jälkeen, sillä pelko ei kasva makupaloja syöttämällä eikä koira räyhää sen enempää jatkossa vaan itse asiassa räyhääminen vähenee (klassinen ehdollistuminen). Jos huudat pelosta ja joku antaa sinulle samalla rahaa, pelkosi ei kasva.

Räyhäämisen aikana makupalat rauhoittavat koiraa ja koiraa on helpompi hallita. Etäisyyttä kannattaa ottaa heti ärsykkeeseen, jos mahdollista.

Ei kannata räyhäämistilanteessa vain seisoskella ja odottaa, että koira lopettaa räyhäämisen vaan toimia heti.

Kannattaa kuitenkin työstää koiran pelkoja sopivalla etäisyydellä, sillä räyhäämistilanteessa syöttämisessä pelottava asia on kuitenkin suurempi kuin makupalat. Syöttäminen räyhäämistilanteessa ei siis vahingoita tilannetta sekä saattaa auttaa koiran mielentilaa paremmaksi. Mutta järjestetyt treenitilanteet on ne, joissa koiran mielentila todella muuttuu.

Päivät treenatessa

Tämä viikko on tiukasti treenattu siedätyksen ja vastaehdollistamisen parissa. Edellisellä viikolla aloitettiin ja sitä myöten on jatkettu. Huomenna pidetään välipäivä. Onneksi näitä treenikavereita on löytynyt. Mielestäni edistystä on jo huimasti näkynyt molemmissa koirissa. Lähinnä mietin, että olen treenannut kovasti kaupungissa, että mitenköhän treenikaveria saisi tänne maallekin. Maallakin kuitenkin koiria liikkuu. Olen onnekkaasti nähnyt maalla vastaantulevat koirat ajoissa, jolloin olemme ennättäneet siirtyä sopivalle etäisyydelle ja treenit on pidetty siellä. Mutta varmasti tapahtuu vielä liian yhtäkkisiä kohtaamisiakin.

Yksinoloharjoitukset on olleet nyt tauolla. Pitäisi tarttua taas kirjaan ja lukaista nelosvaihe läpi. Niin hyvin kuitenkin meni, että pitäisi vielä jaksaa painaa loppuun asti.

Erilaisia koiratapahtumiakin alkaa taas ilmestyä. Niihinkin voisi lähteä treenailemaan.

Maaseudun koiralla on vähän erilaista tämä elämä kuin kaupunkikoiralla. Päivät voi viettää metsässä näkemättä ketään, joten arvatenkin sitten erilaiset koirakohtaamiset ovat vaikeita. Hyvä on tuokin puoli tiedostaa, miksi omilla koirilla sitten on vaikeita koiraohitukset, toisten koirien joukossa olemiset. Vaikka emme päiviä metsässä vietäkään, niin ei täällä useinkaan ketään vastaan tule. Harjoitusta ei sitten saa kuten kaupunkikoirat pennusta lähtien.