Yleistäminen

Yleistäminen

Yleistäminen on hyvin mielenkiintoista näin paimenkoiran omistajalle sekä muutenkin koiran omistajalle. Kun kotona on opetettu koiralle huolellisesti jokin toiminto, niin tämän jälkeen lähdetään yleistämään toimintoa. Yleistämisessä koiralle jää lopuksi vain pelkkä vihje, minkä perusteella koira suorittaa toiminnon. Kaikki muu, mikä on koiran mielestä kuulunut koulutustilanteeseen (kouluttajan eleet, tietty koulutusympäristö), jää pois.

Koirasta riippuen suoritetaan ympäristön vaihdos. Joillekin koirille toiseen huoneeseen meno harjoittelemaan on jo riittävä ympäristön vaihdos. Toisten koirien kanssa voidaan lähteä kotoa uloskin harjoittelemaan.

Koiralle opetettu asia saadaan sujuvaksi 20–20–20 -periaatteen mukaan: opetettua asiaa suoritetaan 20 onnistunutta toistoa 20 erilaisessa ympäristössä ja 20 erilaisen häiriön alla. Ensimmäiseksi siis vaihdetaan ympäristöä, jossa toimintoa harjoitellaan. Tämän jälkeen lisätään tähän tutuksi tulleeseen ympäristöön häiriötekijä.

Uudessa ympäristössä edetään koiran mukaan. Lasketaan kriteerejä ja pidetään yllä nopeaa vahvistetiheyttä, jotta saadaan onnistumisen elämyksiä.

Röllin kanssa olen kyllä huomannut, että uudessa ympäristössä aloitetaan toiminnon harjoitteleminen ihan alusta. Naksauttelen tiheästi, jotta onnistumisia tulee. Näin koira oppii, että toimintoa voidaan harjoitella ja suorittaa muuallakin kuin kotona. Tässäkin on maltti valttia. Mutta kun ymmärtää tämän asian, että yleistäminen vaatii toisten koirien kohdalla paljon työtä ja harjoittelua, niin jaksaa harjoitella ja olla kannustava itselleen että koiralleen.

Ihan hauskaakinhan se on, kun saa jotain hauskaa temppua harjoittaa uudestaan alusta pitäen uudessa ympäristössä. Huomennapa voisinkin Röllin kanssa ottaa käsikosketusharjoituksen ihan alusta eli kun Rölli vilkaiseekin kättä niin naksautan.

Näyttökuva 2014-10-26 kello 23.21.38

Pienryhmätreeni 18.10.2014

Pienryhmätreeni 18.10.2014

Lauantain pienryhmätreenissä käsiteltiin käytösten ketjuttamista. Valitsimme pari helppoa tehtävää, jotka koira jo osaa. Röllille valitsimme kouluttajan käteen koskettamisen ja rauhoittumisviltille menemisen.

Ensin muistuttelimme Rölliä käsikosketuksesta. Kun tämä oli muistunut mieleen, kouluttaja laittoi jälleen kätensä esille, jolloin Rölli kosketti kuonollaan kouluttajan kättä. Samalla hetkellä laitoin rauhoittumisviltin maahan, jolloin Rölli meni viltille makaamaan -> naks -> palkka. Siinä olikin sitten kaksi käytöstä ketjutettuna. Ilman mitään käskyjä.

Seuraavaksi lisäsimme näiden kahden ketjun alkuun pujottelun kahden tölpän välistä. Ensin taas muistuttelimme Röllille pujottelun, jonka jälkeen lisäsimme kouluttajan käteen kosketuksen ja lopuksi viltille menon -> naks -> palkka. Eli pujottelu -> käsikosketus -> viltti -> naks -> palkka.

Oli todella hauskaa huomata kuinka Rölli hienosti hoksasi tehdä nämä kaikki peräkkäin ennen naksua ja palkkaa. Kuinka koira kykenee monen käytöksen ketjuun.

Lopuksi harjoittelimme sivulle menoa. Röllin kanssa tätä on harjoiteltu dobotyynyn avulla. Kotona olen hieman harjoitellut pyyhkeen päällä. Kouluttajalla oli pieni alusta mukana, jonka kanssa harjoittelimme. Taas ensin muistuttelin Röllille tiheällä naksuttelulla mitä tahdotaan. Tämän jälkeen aika mainiosti Rölli suoritti sivulle menon päättyen istumasentoon. Tähän pitäisi nyt keksiä joku käsky ja harjoitella kotona ensi kerraksi paremmaksi.

Näyttökuva 2014-10-18 kello 20.45.15

Kosketuskohteet

Ensin koiralle opetetaan kosketuskohteen koskettaminen. Kun tämä perusvalmius on koiralle opetettu, kohdetta voidaan alkaa käyttämään johonkin hyödylliseen.

Kosketuskohteita käytettäessä koulutuksen apuvälineenä pitää muista naksauttaa ja antaa koiralle palkkio toiminnosta, joka saadaan esiin kosketuskohteen avulla. Koiraa ei palkita enää itse kosketustoiminnosta. Koiran ei siis pidä mennä kosketuskohteelle asti ja koskettaa kohdetta ennen naksauttamista ja palkkaa. Kosketuskohde toimii ennemminkin suuntaviittana kuin maalitauluna.

Sheippaamisprosessi helpottuu, kun kosketuskohdetta käytetään näin koulutuksen apuvälineenä. Myös koiran mahdollinen riippuvaisuus kosketuskohteista vähentyy. Apuväline on myös helppo häivyttää.

Pujottelun opetuksessa naksautin Röllille ensin kolme kertaa käsikosketuksesta, kun Rölli meni tölppien välistä. Tämän jälkeen naksautin ennen käsikosketusta. Tämän jälkeen Rölli suoritti toiminnon ilman apuvälinettä (käsi).

Näyttökuva 2014-9-11 kello 22.28.40

Koiramestarin luoksetuloa

Katselimme tänään aamusella Koiramestaria YLE TV2:lla. Koiramestarissa kutsuttiin koiraa luokse makupala- ja lelukujan läpi omistajan luokse. Tällöin mieleeni tulivat Canis-lehden luoksetuloharjoitukset, joita taisin tehdäkin viime viikonloppuna. Sain kaverin tänä lauantaina harjoituksiin, joten lähdimme Röllin kanssa pihalle harjoittelemaan luoksetuloa.

Laitoimme pallon, nakkilautasen sekä vetolelun Röllin juoksuradalle. Pallo on paha häiriö, jos sitä vinguttaa. Tämä pitäisi muistaa paikallaoloharjoituksissa. Luoksetuloharjoituksissa Rölli ei häiriintynyt ruoka- eikä leluhäiriöistä vaan juoksi suoraan kutsujan luokse. Palkkana oli maksamakkaraa rasiassa sekä nakkia. Heitimme myös palloa helpommissa luoksetuloharjoituksissa talon katolle, josta se pomppii alas. Rölli tykkää tuosta leikistä kovasti. Muuten emme palloa heittelekään paitsi jos Rölli kiihtyy oravasta niin silloin saatan laittaa pallon pyörimään, jolloin Rölli innostuu pallosta oravan sijaan.

Rölli toimii hienosti häiriöttömissä ympäristöissä. Kaupungilla kuljeskellessamme kontaktin saa kovalla hakemisella. Sinnikkäästi jatkamme harjoituksia. Koirakohtaamisiin ajattelin kokeilla uutta taktiikka. Kerron siitä enemmän, jos se onnistuu. Omat kohellukset pitäisi nyt siistiä pois koirakohtaamisissa. Omia töppäyksiä tapahtuu silloin tällöin, mutta koitan ottaa niistä opiksi.

Käsikosketus on edennyt yk-si-yk -kohtaan. Eli mielessäni ehdin sanoa ”yk-si-yk” sen aikana, kun Rölli pitää kuonoa kädessäni. Tässä pysymme nyt kunnes tämä on oikein vahva.

Näyttökuva 2014-8-30 kello 20.37.45

20.8.2014 Lenkkeilyä

Jonkinmoisia edistysaskelia ollaan Röllin kanssa otettu vieraassa ympäristössä lenkkeilyn kanssa. Olen ottanut kouluttajan vinkit harjoitteluun sekä itse saanut jotain älynväläyksiä omasta käytöksestäni.

Ensinnäkin parkkipaikalla autossa tehdyt kontaktiharjoitukset sekä käsikosketusharjoitukset Rölli tekee reippaasti. Tämän jälkeen olen vielä heittänyt maahan auton viereen muutaman napusen, jotka Rölli saa syödä autosta tullessaan. Rölli on ollut rauhallinen ja seuraillut minua minne päin lähdetään auton luota. Tästä on hyvä jatkaa.

Sitten hihnakävely. Kaupungilla kävellessä minulla ei ole fleksiä, sillä fleksillä minusta on hankala hallita koiraa ihmisvilinässä sekä en tunne hyvin milloin koira vetää ja se on enemmän nykivää menoa koiralle, kun sitä fleksin jarrua saa laittaa päälle niin yllättäen. Käytän tavallista talutushihnaa kaupungilla. Mutta se muutos kaupunkikävelyillä minkä olen alkanut tehdä on oma käytökseni. En enää pidä mahdotonta kiirettä vaan kuljen rauhallisemmin. En tiedä mihin minulla on ollut kiire, mutta ei ole kiirettä enää. Röllin kanssa tehdään muutama kontaktiharjoitus, joka kerta kun hihna kiristyy sekä teen erilaisia kontaktiharjoituksia, jotta saan Rölliä palkattua vierelleni. Kiinnitän huomiota myös Röllin oma-aloitteisiin kontaktihakuihin palkkaamalla makupaloilla. Mutta suurin huomioni oli oma kiireinen käytökseni. Nyt kuljemme rauhallisesti ja reagoin joka hihnavetoon. Sekä saatamme välissä vain pysähtyä katselemaan maisemia eli rauhoittumaan. Myös teen muutamia ”odota” ja ”istu” harjoituksia, jotta Rölli tottuu toimimaan useissa ympäristöissä. Joku tässä meidän kävelyssä on nyt naksahtanut paikalleen. Ei olla täydellisiä, mutta toivottavasti sitä kohti mennään.

Rennolla ja rauhallisella asenteella jatketaan. Ei olla tekemässä maailmanennätyksiä eikä tähtäämässä kilpasuorituksiin vaan haetaan sujuvaa yhteistyötä.

Näyttökuva 2014-8-20 kello 19.05.01