Hihnassa kulkeminen

Kuljetan täällä maalla koirat fleksissä, kun harvemmin ketään vastaan tulee ja löytyy leveitä metsäteitä. Olen hankkinut fleksit, joissa on leveä kelanauha, josta voi siis ottaa paljain käsin kiinni. En toki ota kiinni, jos nauha rullaa vauhdilla eli koira on vauhdilla menossa eteenpäin, mutta tartun kiinni, jos näen edessä jotain koiraa kiinnostavaa, jota koira ei ole välttämättä vielä huomannut. Toki moni koiraa kiinnostava asia edessä päin saa koiran pysähtymään, jolloin pystyn tarttumaan hihnaan kiinni. En tartu hihnaan kiinni siten, että hihna kiristyy ja koira tuntee hihnan kiristyneen, vaan pidän fleksin hihnan löysällä, kuten jos minulla olisi kädessä normaali talutushihna. Jos talutan molempia koiria samaan aikaan flekseissä niin irrotan otteen molempien fleksien kahvasta, jolloin kahva jää roikkumaan ja pidän tosiaan molempien fleksien nauhoista kiinni. Näin koirat on mielestäni helpommin hallittavia sekä samalla voin käyttää parhaani mukaan BAT -hihnataitoja.

BAT -hihnataidoilla pystyn pysäyttämään koiran etenemisen rauhallisesti ja löysäämään tämän jälkeen hihnan, jolloin koira ei kiihdy pysäyttämisestä, varsinkin jos edessä on jotain koiraa kiihdyttävää. Kädessäni on aina sen verran hihnaa, että pystyn koiran hitaasti pysäyttämään (pysäytysvara). Jos koira siis lähtee vetämään, niin pysäytysvara kertoo, että nyt aletaan koiraa pysäyttämään. Tämän jälkeen katson, että vieläkö koira lähtee vetämään, jolloin pysäytän taas. Koiran kääntyessä katsomaan saatan kääntyä tulosuuntaan, jos vetäminen ei tunnu loppuvan. Yleensä pysäyttäminen jo auttaa vetämisessä, mutta muutaman kerran olen rauhoittanut koiraa palaamalla tulosuuntaan ja koiran rauhoituttua käännymme taas kulkusuuntaan. Tässä otan koiraan samalla kontaktia.

Mielestäni tämä hitaasti pysäyttäminen ja tämän jälkeen hihnan löysääminen ovat todella hyvät keinot vetämisen pois saamisessa sekä pennun opettamisessa hihnataidoille, sekä reaktiivisille koiralle että jos koira kiihtyy oravista, jäniksistä tms. Olen saanut oravahirmuisen göötin valitsemaan oravasta pois kääntymisen sekä jäniksistä. Aina ei kaikki mene kuin Strömsössä, mutta enemmän onnistumisia saan kuin ennen BAT -hihnataitoja. Koira saa tehdä oman valinnan ja yleensä se on hyvä valinta, varsinkin jos on etäisyyttä. Kun antaa koiran tehdä oikeita valintoja itse, esimerkiksi treenien avulla, sitä enemmän koira niitä tekee (arjessakin).

Kävelytreeniä

Kävelytreeniä

A) Autossa hiljainen koira
B) Auton vieressä hiljainen koira
C) Auton vieressä katsekontakti
D) Kävellessä parkkipaikalla alkaa kiihtymään (pörinää)

Parkkipaikalla en siis päästä Rölliä heti haistelemaan, vaan palkkaan hienosta hihnakävelystä. Jos lähtee edistämään viereltäni niin pysähdyn ja odotan, että Rölli tulee vierelleni. Mietin, että pitäisikö parkkipaikalla kävellä niin kauan, että pärinäkin lakkaa. Eikös tuo pärinä ole merkki kiihtyneisyydestä.

No, päästin hajuille “haista” -vihjeellä 🙂 Annoin haistella yhdessä kohdassa ja kun paikka oli merkattu, niin jatkoimme matkaa hienossa hihnakävelyssä, jota palkkasin. Kävelimme yhdistetyllä auto- ja kävelytiellä, jolloin meillä oli tilaa ettei Rölli päässyt reunoihin. Intoa olisi ollut hajujen perään, mutta päästin vain hienon hihnakävelyn jälkeen. Hienoista kiihtymistä oli ilmassa, mutta ei niin pahaa kuin aiemmin. Onko tämä seurausta kastraatiosta vai ettei Rölli pääse kiihtymään, kun hajulta otetaan pois.

Tästä lähdimme kävelytielle, mikä onkin hieman hankalempi, kun kävelytien reunat hajuineen ovat niin liki. Itse kävelin reunan puolella ja Rölli keskemmällä tietä. Tämä toi hieman hankaluuksia, mutta ketään muita ei ollut liikenteessä. Tällöin päästin hajuille kummalle puolen kävelytietä vain.

Alun hässäkän jälkeen mielestäni Rölli alkoi rauhoittumaan ja homma alkoi ihan sujumaan. Mietinkin jo, että tässähän mulla on käsissä se mualiman paras palkka: hajut. Palkkasin hajuilla hienon hihnakävelyn sekä välissä katsekontaktista ja välissä otimme käsikosketusta. Ihan vaikutti Rölli innokas olemaan pienille tempuille, kun palkka oli sitä parasta.

Treeniähän tämä tarttee lisää ja että saisin Röllin kulkemaan lähempänä vieressäni niin emme olisi koskaan liikenteen vaarana leveällä kävelytyylillämme. En tiedä tykkäänkö vai enkö tykkää, mutta mitään räjähdystä ei nyt tullut. Kävelijöitä tuli vastaan, joita piti tuijottaa, mutta annoin tästä sitten palkan. Joskus niitä koiriakin tulee vastaan, mutta katsotaan sitten miten käy.

Kävelyt lähiössä

Kävelyt lähiössä

On nyt otettu uutta taktiikkaa lähiökiihtymisiin. Tai siis on tässä osa vanhaakin.

A) auton pysähdyttyä autossa ollaan hiljaa, jotta ovi aukeaa
B) autosta pääsee ulos, kun tarjotaan rauhallista makuullaoloa, josta saa palkan
C) auton vieressä ollaan hiljaa
D) auton vieressä otetaan katsekontakti, josta saa palkan
E) kävellään omistajan vieressä omistajan tahtiin
F) jos ollaan rauhassa niin pääsee hetkeksi hajulle
G) taas kävellään omistajan vieressä omistajan tahtiin

Hienosta vieressä kävelystä tietenkin palkkaan enkä vaadi katsekontaktia. Kun pahin kiihko on ohi, pitää seurata josko saisi enemmän haistella vai kiihdyttääkö haistelu vielä.

Maallahan Rölli ei kiihdy hajuista, jolloin saa haistella niin paljon kuin tahtoo.

Täytyy katsoa miten sterilisaatio alkaa vaikuttamaan tuohon haisteluintoon. Nyt treenasimme vain maksimissaan 15 minuuttia, kun pakkasta oli –21 ja koiralla tassut pian jäässä, joten lauhemmilla säillä kiva katsoa miten pidempi lenkki sujuu näillä aatoksilla.

BAT -kirjasta

BAT -kirjasta

Luin uudestaan BAT -kirjan (Behaviour Adjustment Training – Grisha Stewart). On vain niin hyvä kirja, että siitä löytyy uutta tietoa, mitä ei ensimmäisellä kerralla napannut.

Rölli kuuluu BAT -kirjan kategoriaan “innokkaat tervehtijät”. Rölli ei siis ole aggressiivinen toisia koiria kohtaan tai saattaa olla toisia uroksia kohtaan. Mutta haluaisi innokkaasti tervehtiä vastaantulevat koirat. Tällöin Röllille käy molemmat lähestymistavat eli joko poispäin lähtö tai lähestyminen. Mielestäni ainakin pienten koirien vastaantullessa Rölli tahtoisi lähestyä 🙂

Tähänkin oli hyviä harjoituksia kirjassa. Röllin kanssa harjoittelimme ihmisten kanssa, joista Rölli innostuu. Kävelylenkillä ollessamme tämä innostava ihminen tulee vastaan, jolloin Röllin täytyy lähestyä tätä ihmistä rauhallisesti. Röllin täytyy antaa joku kohtelias ele. Tällöin naksautan ja annan makupalan sekä lähestymme hieman lisää tätä innostavaa ihmistä palkkiona. Röllillä eleenä tuli pään kääntö minua kohti. Tätä tulisi harjoitella useissa eri paikoissa, jotta käytös yleistyisi. Harjoitusta voi vaikeuttaa, että innostavalla ihmisellä on makupaloja käsissään. Lopuksihan Rölli pääsee tervehtimään innostavaa ihmistä. Tässähän on kyseessä Premackin periaate. Täytyy vielä tutkia lisää tuota Premackin periaatettakin.

Itsehillintäähän tulisi harjoitella muissakin tilanteissa kuin vain tervehtimisissä.

Hihnassa kulkeminen vetämättä

Hihnassa kulkeminen vetämättä

Eipä tiennyt pieni ihminen kuinka onnelliseksi tulisi, kun koira oppii kävelemään hihnassa vetämättä 🙂 Röllin kanssa tämä tapahtui ja en voisi olla onnellisempi! Rölli kulkee nyt vieressäni eikä ole vetänyt enää. Saa haistella sivullani ja takanani, mutta eteeni ei saa mennä vetämään. Eikä ole mennytkään! Kävely on nyt niin rauhallista ja mielekästä sekä omistajalle että koiralle. Eikä tässä tarvittu mitään kuristuspantoja eikä sähköpantoja. Entiset välineet Röllillä päällä.

Tämän aamun lenkkeilyilo oli vielä, kun huomasin, että kävelemme kapealle polulle. Kuinkas nyt mennään? No mentiin hienosti peräkkäin 🙂 Minä tietenkin edessä ja Rölli kulki rauhassa perässä. Näinhän se pitää mennäkin.

Whoaa!!