BAT -kirjasta

BAT -kirjasta

Luin uudestaan BAT -kirjan (Behaviour Adjustment Training – Grisha Stewart). On vain niin hyvä kirja, että siitä löytyy uutta tietoa, mitä ei ensimmäisellä kerralla napannut.

Rölli kuuluu BAT -kirjan kategoriaan “innokkaat tervehtijät”. Rölli ei siis ole aggressiivinen toisia koiria kohtaan tai saattaa olla toisia uroksia kohtaan. Mutta haluaisi innokkaasti tervehtiä vastaantulevat koirat. Tällöin Röllille käy molemmat lähestymistavat eli joko poispäin lähtö tai lähestyminen. Mielestäni ainakin pienten koirien vastaantullessa Rölli tahtoisi lähestyä 🙂

Tähänkin oli hyviä harjoituksia kirjassa. Röllin kanssa harjoittelimme ihmisten kanssa, joista Rölli innostuu. Kävelylenkillä ollessamme tämä innostava ihminen tulee vastaan, jolloin Röllin täytyy lähestyä tätä ihmistä rauhallisesti. Röllin täytyy antaa joku kohtelias ele. Tällöin naksautan ja annan makupalan sekä lähestymme hieman lisää tätä innostavaa ihmistä palkkiona. Röllillä eleenä tuli pään kääntö minua kohti. Tätä tulisi harjoitella useissa eri paikoissa, jotta käytös yleistyisi. Harjoitusta voi vaikeuttaa, että innostavalla ihmisellä on makupaloja käsissään. Lopuksihan Rölli pääsee tervehtimään innostavaa ihmistä. Tässähän on kyseessä Premackin periaate. Täytyy vielä tutkia lisää tuota Premackin periaatettakin.

Itsehillintäähän tulisi harjoitella muissakin tilanteissa kuin vain tervehtimisissä.

Omaehtoisuus

Omaehtoisuus

Koiran haluttua omaehtoista tekemistä tulisi vahvistaa. Omaehtoisuudella koira pystyy hallitsemaan itse ympäristöään, mikä rauhoittaa koiraa. Myöskään omistajan ei tarvitse näin ollen kiinnittää ympäristön häiriöihin huomiota, sillä koira toimii oikein häiriöitä kohdatessaan.

Esimerkiksi nähdessään koiran, Rölli pysähtyy. Tällöin pysähdyn minäkin ja odotan Röllin reaktiota/valintaa hihna löysällä. Röllin kääntyessä minua kohti, sanon “jes” ja kävelemme kauemmas koirasta, jonka jälkeen palkkaan Röllin. Tällöin vastaantulevasta koirasta tulee vihje, jolloin Rölli käyttäytyy vahvistetun käytöksen mukaisesti, joka on lähtöisin omaehtoisuudesta.

Omaehtoisiin toimintoihin ei tarvitse laittaa mitään sanallista vihjettä, sillä vihjeenä voi toimia vastaantuleva koira, vastaantuleva ihminen, orava, hevonen eli mikä tahansa minkä kohtaamisessa odotetaan koiralta tiettyä käyttäymistä vahvistetun mukaisesti. Tätä käyttäytymistä vahvistetaan häiriön ilmestyessä aina samalla tavoin.

Häiriötön ympäristö

Häiriötön ympäristö

Hyvin ymmärrän miksi kaiken uuden opettaminen kannattaa aloittaa häiriöttömässä ympäristössä ja tutussa ympäristössä. Tällöin koira pystyy niin täydellisesti keskittymään opetettavaan asiaan ja oppiminen on nopeaa ja keskeytymätöntä. Koira on tällöin täysin opetuksessa mukana. Myös kouluttaja näkee hyvin miten asia etenee ja milloin alkaa nostamaan kriteerejä, kun koulutus on sujuvaa.

Uuteen ympäristöön kannattaa varmaan lähteä etenemään, kun kotona on harjoiteltu uutta toimintoa myöskin häiriötekijöiden alla. Ja tulisikohan kotona jo vihjekin ottaa käyttöön. Eli toiminto on käytännössä jo valmis, jolloin voidaan lähteä toimintoa yleistämään.

Näyttökuva 2014-10-29 kello 20.01.03

Yleistäminen

Yleistäminen

Yleistäminen on hyvin mielenkiintoista näin paimenkoiran omistajalle sekä muutenkin koiran omistajalle. Kun kotona on opetettu koiralle huolellisesti jokin toiminto, niin tämän jälkeen lähdetään yleistämään toimintoa. Yleistämisessä koiralle jää lopuksi vain pelkkä vihje, minkä perusteella koira suorittaa toiminnon. Kaikki muu, mikä on koiran mielestä kuulunut koulutustilanteeseen (kouluttajan eleet, tietty koulutusympäristö), jää pois.

Koirasta riippuen suoritetaan ympäristön vaihdos. Joillekin koirille toiseen huoneeseen meno harjoittelemaan on jo riittävä ympäristön vaihdos. Toisten koirien kanssa voidaan lähteä kotoa uloskin harjoittelemaan.

Koiralle opetettu asia saadaan sujuvaksi 20–20–20 -periaatteen mukaan: opetettua asiaa suoritetaan 20 onnistunutta toistoa 20 erilaisessa ympäristössä ja 20 erilaisen häiriön alla. Ensimmäiseksi siis vaihdetaan ympäristöä, jossa toimintoa harjoitellaan. Tämän jälkeen lisätään tähän tutuksi tulleeseen ympäristöön häiriötekijä.

Uudessa ympäristössä edetään koiran mukaan. Lasketaan kriteerejä ja pidetään yllä nopeaa vahvistetiheyttä, jotta saadaan onnistumisen elämyksiä.

Röllin kanssa olen kyllä huomannut, että uudessa ympäristössä aloitetaan toiminnon harjoitteleminen ihan alusta. Naksauttelen tiheästi, jotta onnistumisia tulee. Näin koira oppii, että toimintoa voidaan harjoitella ja suorittaa muuallakin kuin kotona. Tässäkin on maltti valttia. Mutta kun ymmärtää tämän asian, että yleistäminen vaatii toisten koirien kohdalla paljon työtä ja harjoittelua, niin jaksaa harjoitella ja olla kannustava itselleen että koiralleen.

Ihan hauskaakinhan se on, kun saa jotain hauskaa temppua harjoittaa uudestaan alusta pitäen uudessa ympäristössä. Huomennapa voisinkin Röllin kanssa ottaa käsikosketusharjoituksen ihan alusta eli kun Rölli vilkaiseekin kättä niin naksautan.

Näyttökuva 2014-10-26 kello 23.21.38