Väistämiskäyttäytyminen

Mietiskelin väistämiskäyttäytymistä, että koira jotain pelottavaa nähdessään lähtee pois päin tästä pelottavasta asiasta. Esimerkiksi jos toinen koira pelottaa, niin koira lähtee kauemmas tästä pelottavasta koirasta. Pois päin meneminen on parempi kuin toiselle koiralle haukkuminen tai hyökkääminen. Väistämiskäytöksen voi siis koiralle opettaa haukkumisen tai hyökkäämisen tilalle.

Mutta joka päiväisessä arjessa pois päin meneminen ei aina onnistu, kun ei olekaan tilaa mihin lähteä pois. Ja onko se koiralle stressaavaa, kun näitä pelottavia asioita tulee arjessa vastaan päivittäin yksi tai useampi.

Pelko kannattaisi siis koittaa työstää pois. Ja käyttää väistämiskäytöstä vielä hyväksi arjessa kunnes pelko alkaa hellittää.

Hihnassa kulkeminen

Kuljetan täällä maalla koirat fleksissä, kun harvemmin ketään vastaan tulee ja löytyy leveitä metsäteitä. Olen hankkinut fleksit, joissa on leveä kelanauha, josta voi siis ottaa paljain käsin kiinni. En toki ota kiinni, jos nauha rullaa vauhdilla eli koira on vauhdilla menossa eteenpäin, mutta tartun kiinni, jos näen edessä jotain koiraa kiinnostavaa, jota koira ei ole välttämättä vielä huomannut. Toki moni koiraa kiinnostava asia edessä päin saa koiran pysähtymään, jolloin pystyn tarttumaan hihnaan kiinni. En tartu hihnaan kiinni siten, että hihna kiristyy ja koira tuntee hihnan kiristyneen, vaan pidän fleksin hihnan löysällä, kuten jos minulla olisi kädessä normaali talutushihna. Jos talutan molempia koiria samaan aikaan flekseissä niin irrotan otteen molempien fleksien kahvasta, jolloin kahva jää roikkumaan ja pidän tosiaan molempien fleksien nauhoista kiinni. Näin koirat on mielestäni helpommin hallittavia sekä samalla voin käyttää parhaani mukaan BAT -hihnataitoja.

BAT -hihnataidoilla pystyn pysäyttämään koiran etenemisen rauhallisesti ja löysäämään tämän jälkeen hihnan, jolloin koira ei kiihdy pysäyttämisestä, varsinkin jos edessä on jotain koiraa kiihdyttävää. Kädessäni on aina sen verran hihnaa, että pystyn koiran hitaasti pysäyttämään (pysäytysvara). Jos koira siis lähtee vetämään, niin pysäytysvara kertoo, että nyt aletaan koiraa pysäyttämään. Tämän jälkeen katson, että vieläkö koira lähtee vetämään, jolloin pysäytän taas. Koiran kääntyessä katsomaan saatan kääntyä tulosuuntaan, jos vetäminen ei tunnu loppuvan. Yleensä pysäyttäminen jo auttaa vetämisessä, mutta muutaman kerran olen rauhoittanut koiraa palaamalla tulosuuntaan ja koiran rauhoituttua käännymme taas kulkusuuntaan. Tässä otan koiraan samalla kontaktia.

Mielestäni tämä hitaasti pysäyttäminen ja tämän jälkeen hihnan löysääminen ovat todella hyvät keinot vetämisen pois saamisessa sekä pennun opettamisessa hihnataidoille, sekä reaktiivisille koiralle että jos koira kiihtyy oravista, jäniksistä tms. Olen saanut oravahirmuisen göötin valitsemaan oravasta pois kääntymisen sekä jäniksistä. Aina ei kaikki mene kuin Strömsössä, mutta enemmän onnistumisia saan kuin ennen BAT -hihnataitoja. Koira saa tehdä oman valinnan ja yleensä se on hyvä valinta, varsinkin jos on etäisyyttä. Kun antaa koiran tehdä oikeita valintoja itse, esimerkiksi treenien avulla, sitä enemmän koira niitä tekee (arjessakin).

Matching Law

Jos koiralla on ongelmakäytös, joka on vahvistunut vuosien aikana, niin uuden, paremman käytöksen vahvistaminen vie aikaa, jotta uutta käytöstä saataisiin vahvistettua yhtä paljon ja enemmän. Näin saataisiin vahvistamisen vaaka kallistettua paremman käytöksen puolelle.

Jos koiralla on valittavana kahden käytöksen välillä, koira valitsee sen käytöksen, jota on vahvistettu enemmän. Koulutustilanteet pitäisi laittaa sellaiseksi, että koira pystyy valitsemaan helposti halutun käytöksen, esimerkiksi räyhätä toiselle koiralle vai kääntyä pois räyhäämisen sijaan (etäisyys) ja palkita suuresti tästä halutusta käytöksestä.

Joka kerta, kun epätoivottu käytös pääsee tapahtumaan, se heikentää toivottua käytöstä. Epätoivottu käytös saa vahvistusta, esimerkiksi räyhääminen heikentää pois päin kääntymis -käytöstä.

Vahvistetaan pieniäkin, toivotumpia käytöksiä niin nämä vahvistuvat ja näiden askelten myötä päädymme lopulliseen, tavoiteltuun käytökseen. Mutta ei jäädä liian pitkäksi aikaa välietappeihin, sillä tällöin välietapit vahvistuvat ja lopullinen käytös jää vähemmälle vahvistamiselle.

Epätoivottuun käytökseen pitäisi siis puuttua heti, jotta epätoivottu käytös ei vahvistuisi vaan toivottu käytös alkaisi saamaan vahvistusta. Sitä saa mitä vahvistaa.

Artikkeli

 

Kiireiset päivät

Tämä viikko on mennyt treenatessa. Kovasti on saatu porukkaa kaveriksi siedätys- ja vastaehdollistamistreeneihin. Pidän paljon tuosta treenistä. ”Koira, joka räjähti” -blogikin on kirjoittanut hyvä artikkelin aiheesta.  Ihan samalla tavalla en tee kuten tuossa blogissa kuvataan. Hyvä huomio blogin kommenteissa, että etäisyys täytyy olla kunnossa, jotta pelkoa ei esiinny. Ja tämä täytyy toteuttaa sekä treenitilanteessa että arjessa.

Siedätys- ja vastaehdollistamistreeni on mieluisa myös koiralle. Molemmilla osapuolilla on treeneissä hauskaa.

Ärsykkeistä

Miten koira saadaan tulemaan toimeen erilaisten ärsykkeiden kanssa kuten toiset koirat tai ihmiset. Ärsykkeellä tarkoitan, että oman koiran reagointi näitä kohtaan ei ole toivottua käytöstä, kuten haukkuminen, muriseminen, hyökkääminen tai karkuun meno.

Tässä pari juttua, jota mietin :

  1. etäisyys ärsykkeeseen, jolloin ei-toivottua reagointia ei tapahdu
  2. siedätys

Arkilenkillä kulkeminen on haastavaa, kun täytyisi kulkea ärsykkeiden joukossa. Tähän suositellaan mm. lenkkeilyä öisin, lenkkeilyä metsässä eli koitetaan välttää ärsykkeiden kohtaamista, jotta ei-toivottua reagointia ei tapahtuisi, kunnes siedätys alkaa tehoamaan. Siedättää toki voi arkilenkilläkin, mutta etäisyys pitäisi olla tällöinkin kohdillaan. Ei-toivottu reagointi tuo aina takapakkia. Arkilenkillä on myös erilaisia keinoja, joilla selviytyä kiperistä paikoista, mutta tämä on sitten vain selviytymistä. Tahdotaan kuitenkin tilanteeseen, että ärsykkeitä ei koiralla enää olisi.

Koiran tulee antaa katsoa ärsykettä haluamansa ajan, jotta uudenlainen mielipide ärsykkeestä muodostuisi. Tässä muistetaan taas se etäisyys, mikä auttaa siinä, että koira tosiaan lopettaakin sen tuijottamisen. Näen usein, että koiran ei anneta katsoa toista koiraa vaan nykäistään hihnasta, jotta tuijotus loppuisi ja koira katsoisi omistajaansa toisen koiran sijasta. Koiralle tulee näin ärsykkeestä negatiivinen mielikuva. Yleensäkin hihnasta nykäisemiset eivät tuo mitään positiivista tilanteeseen vaan johtuu omistajan olemattomista taidoista ja kyvyistä kouluttaa koiraansa. Tästä päästäänkin siihen, että koira ei ole robotti, jonka pitäisi tuijottaa aina vain omistajaansa, vaan tunteva ja elävä olento, jolla on erilaisia pelkoja ja tunteita kuten meillä ihmisilläkin. Koiran lyhyen elämän pitäisi olla arvokas.

Jos joku tarvitsee siedätystreeniä Oulun alueella, niin minua saa kysyä kaveriksi. Siedätystreenissä tarvitaan palkkioita, joita koira pitää arvokkaina, mutta ei niin arvokkaina, että se ärsyke unohtuu. Pitkä hihna, itselläni on 5m hihna, jotta koiralla on varaa liikkua ja leikkiä. Koiran eleitä tulee tarkkailla. Iloinen mieli sekä omistajalla että koiralla. Tulee myös ymmärtää, että mitään suurta ei tapahdu hetkessä ja iloita pienistäkin onnistumisista. Ja virheitä tapahtuu ja niistä otettava opiksi. Koira ei tee virheitä vaan omistaja.