Huomiotta jättäminen

Tuli hyvä artikkeli vastaan, jossa mietitään miksi koiran huonon käytöksen huomiotta jättäminen ei ole niin hyvä asia. Aina sanotaan, että vahvista koiran haluttuja käytöksiä ja jätä huonot käytökset huomiotta. Esimerkkinä oli artikkelissa mm. että jätetään pentu huutamaan häkkiin ja päästetään pois vasta, kun pentu on hiljaa. Ei kai kukaan näin enää tee..?

Useat käytökset ovat koiraa palkitsevia. Jos jätämme huonon käytöksen vahvistamatta, niin koira kuitenkin saa vahvisteen huonosta käytöksestä, koska huonossa käytöksessä itsessään on koiralle vahviste. Esimerkkinä koira hyppii pöydälle, koska sieltä saattaa löytyä ruokaa, mikä vahvistaa koiran käytöstä, vaikka omistaja itse ei käytöstä vahvistaisikaan.

Huonoja käytöksiä on aiemmin vahvistettu. Eli huonolla käytöksellä on jo takanaan vahvistehistoria. Jos vahviste jätetään nyt antamatta, koira turhautuu. Puhutaan sammuttamisesta, mikä on rankka prosessi sekä koiralle että omistajalle.

Voidaan siis keskeyttää koiran huono käytös. Ja ohjataan koira johonkin toiseen, parempaan käytökseen. Artikkeli antaa tähän useita esimerkkejä. Ja usein tilanne ratkeaa koiran ympäristön hallinnalla, jolloin kouluttamista ei tarvitse.

Tilanteet voidaan myös ennakoida, jolloin huonoa käytöstä ei pääse ollenkaan tapahtumaan. Sekä koulutetaan samalla jokin toinen, parempi käytös tilalle.

Suosittelen lukemaan muitakin artikkeleita kyseisestä blogista.

Varoitussana

Koiralle voidaan antaa varoitussana, jonka jälkeen seuraa joko rangaistus tai koira jää ilman rangaistusta, riippuen mitä koira tekee varoitussanan jälkeen.

Esimerkiksi koira haukkuu, jolloin annetaan koiralle varoitussana. Jos koira jatkaa haukkumista varoitussanan jälkeen, koira viedään tilanteesta pois (P-). Jos koira lopettaa haukkumisen varoitussanan jälkeen, koiralle sanotaan esim. ”hyvä” ja koira jää ilman rangaistusta ja saa jäädä tilanteeseen.

Tulee ottaa huomioon esimerkkinä käytetty haukkuminen, että mistä syystä koira haukkuu. Jos koira haukkuu esimerkiksi pelkoa, sillä lähellä on pelottava henkilö, niin P- onkin R- ja haukkuminen lisääntyisi. Mutta jos koira haukkuu esimerkiksi intoa, niin P- on P-.

Ehdollinen rangaistus

Samalla tavoin kuin koira voi oppia ehdollisen vahvisteen, koira voi oppia myös ehdollisen rangaistuksen (conditioned punishment) olevan tulossa eli P-.

Ääni merkkaa käytöksen, josta rangaistus on tulossa (P-). Painotan P-, sillä eihän kukaan käytä P+, ainakin toivon niin.

Esimerkiksi, jos koira haukkuu eikä hiljene pyydettäessä, voidaan kertoa koiralle ehdollisella rangaistuksella, että nyt sitten koira viedään tilanteesta pois (P-). Koira oppii ehdollisen rangaistuksen merkityksen tilanteessa eli ehdollista rangaistusta ei tarvitse koiralle erikseen opettaa. Koira oppii ehdollisen rangaistuksen merkityksen toistojen kautta.

Pennun purressa sanotaan useinkin ”auts”, mikä on myös ehdollinen rangaistus, jos sitä seuraa esimerkiksi omistajan lähteminen pennun luota (P-), jolloin leikki loppuu.

Ruokapalkat

Minulla on aina lenkillä mukana ruokapalkkaa. Palkkailen lenkin aikana Röllin tarjoamat katsekontaktit, luopumiset eri asioista, ohitustilanteissa ja jos joudun Rölliä esimerkiksi kutsumaan niin palkkaan tästäkin. Sekä joskus treenaillaan nurmilla, mutta nyt on ollut niin kuumaa, että mitään suurta ei olla tehty kuin vasta kotona ilmastoinnin viilennyksessä.

Joskus saan kommenttia ohikulkijoilta, että ”jaa, annat koiralle evästä”. ”Sitäkö pitää lenkillä syöttääkin”. Tai muuta sellaista ”mukavaa”. En itse asiassa välittäisi kuulla näitä kommentteja lenkilläni, sillä mielestäni jokainen kulkekoon lenkillään rauhassa ilman ohikulkijoiden kommentteja. Tuskin kukaan lähtee lenkille, jotta saisi ohikulkijoilta huuteluita osakseen.

Yleensä vastaan näille huutelijoille, että mukavahan se on tähän Röllin nättiin turpaan herkkua laittaa. Ja jos vielä jatkavat keskustelua, niin sitten koitan jatkaa, että palkkailen koiraani hyvistä käytöksistä. Muutenhan ne käytöksen sammuvat, jos niistä ei enää palkita. Ja jos joku vielä haluaa kuulla lisää, niin kerron että muutenhan ne erilaisista käytöksistä palkitsemiset menevät koiran ruokakupissa ilmaiseksi koiralle. Toki annan osan ruoasta virikkeistämällä eli Rölli saa etsiä ruokaansa nurmelta tai esimerkiksi virikkeistämispallossa. Koirahan tekee mielellään töitä ruokansa eteen, mikä on ihan tutkittu juttu. Mutta en kuitenkaan kaikkea ruokaa anna tekemisen kautta vaan mielestäni pitää olla myös virikkeistämistäkin ja koiran ei pidä nähdä nälkää, jotta sen saa tekemään jotain.

Ja ei taida olla koiraa, joka tekee työtä ilmaiseksi tai pelkästään omistajaansa miellyttääkseen. En minäkään työskentele ilmaiseksi tai työnantajan iloksi. On vain koiria, jotka ovat helpommin motivoitavissa kuin toiset koirat. Helposti motivoituvat koirat tekevät innolla töitä lelupalkan eteen ja eivät saa koskaan lelusta tarpeeseen. Ja osalla koirilla tuntuu ettei maha täyty vaikka kuinka ruoalla palkittaisiin. Osan kanssa täytyy miettiä enemmän mikä koiraa motivoisi. Jos koira ei tee mitä pyydetään, niin vika on, että koiraa ei motivoi tai koira ei tiedä mitä tehdä ja toki myös ympäristön häiriöt voivat olla liian suuri, jolloin esimerkiksi koiraa pelottaa tai ei vain voi keskittyä.

ABC

”Koira tietää että käytös on väärin, sillä hän odottaa, että lähden töihin ja menee sitten sohvalle”.

Mietitään sama tapahtuma ABC-termein :

A: omistaja lähtee
B: koira menee sohvalle
C: sohva on pehmeä

Ei oteta koiran käytöstä henkilökohtaisesti. Koiran käytöstä ajaa jokin seuraus. Tällä kertaa se oli mukava, pehmeä sohva, johon nukahtaa ja jossa levätä.