Sammuttaminen

Sammuttaminen (extinction) on mielenkiintoinen, sillä se on Susan Friedmanin käytöksenmuutosmenetelmien -hierarkiassa toiseksi viimeisenä vaihtoehtona. Sammuttaminen kuulostaa yksinkertaiselta, esimerkiksi ei anneta koiralle huomiota, jos huomio ylläpitää koiran huonoa käytöstä. Mutta sammuttaminen on yksi vaikeimmista tekniikoista käyttää, sillä ongelmakäytöksiä ei voi jättää huomioitta onnistuneesti. Esimerkiksi pentukoiran pureminen, voiko jättää huomiotta kun pentu puree ja puree lujempaa ja lujempaa. Jossain vaiheessa käsi tai jalka vedetään pois hampaiden ulottuvilta ja olet vahvistanut todella kovia puraisuja.

Sammuttaminen on tehokkainta vain silloin, kun ongelmakäytös esiintyy ensimmäisen kerran. Sammuttaminen on hidasta ja vaikeaa, kun ongelmakäytöstä on jo satunnaisesti vahvistettu. Mm. sammuttamispurkaus, turhautumisaggressio ja ongelmakäytöksen uudelleen ilmaantuminen ovat myös sammuttamisen kääntöpuolia.

Sammuttamista ei pitäisi käyttää yksinään vaan osana muita menetelmiä. Sammuttaminen on tosi kurja menetelmä yksinänsä, sillä sen kanssa ei onnistu sekä se ei ole eettistä. Sammuttamiseen taitaa kuulua nämä ”kyllä se tottuu” -sanonnat eli annetaan koiran haukkua ja vinkua kunnes lopettaa. Laitetaan koira häkkiin ja annetaan siellä haukkua kunnes lopettaa, niin oppii olemaan häkissä. Tai annetaan hyppiä päin ihmisiä ilman huomiota. Kun taas voisi ottaa kaveriksi toisen menetelmän, jolloin koira oppisi mitä tulisi tehdä, jotta saisi saman palkkion ja vähän lisääkin. Tällöin ei-toivottu käytös jäisi pois. Ei-toivottua käytöstä ei edes pääsisi tapahtumaan.

Mainiossa artikkelissa käydään läpi edellä mainittua hierarkiaa pentukoiran häkitysesimerkkiä käyttäen. Ongelmana on, että pentu haukkuu yöllä päästääkseen häkistä pois ja miten kävisi, jos ratkaisuna käytettäisiin sammuttamista. Pennun ollessa pienempi, pentu on herättänyt yöllä haukulla ja pentu on päästetty heti häkistä pois tarpeilleen. Pennun kasvaessa tähän öiseen herätykseen on kyllästytty. Pennun haukkuessa häkkiä ei ole enää avattu ennen kuin haukku on koventunut, jolloin pentu on päästetty tarpeilleen. Netistä on luettu ohjeita, että koiran annetaan haukkua ja kunnes pentu on hiljaa, niin häkki aukeaa.

Pennulle on hirmuisen epäreilua, kun häkkiä ei avata vaikka pennulla olisi hätä tarpeilleen. Pentu myös koittaa kertoa hädästään tavalla, jota on vahvistettu aiemmin (haukahdus -> häkki aukeaa -> koira pääsee tarpeilleen). Koiralla ei ole nyt mitään keinoa millä kertoa, että on hätä. Haukuttomuus ei kerro omistajalle, että on hätä, sillä koirahan on hiljaa suurimman ajan yöstä. Kierre voi myös syntyä : haukahdus -> hiljaisuus -> häkki aukeaa.