Pienryhmä III

Pienryhmätreenejä taidetaan olla nyt kolmannet käyty. 1.5 tuntia menee hujauksessa.

Jatkettiin agilityn kontaktien treenaamisella. Tällä kertaa laitettiin jo kestoa mukaan. Mukava oli huomata, että ollaan kotona harjoittelulla edistytty.

Hyviä vinkkejä saatiin taas toisten treeneistä, mitä voisi treenata omien koirien kanssa.

Agilitysunnuntai

Tänään sunnuntaina alkoi Oulun Koirakoulun Agilityn peruskurssi. Lady lähti reippaasti mukaan. Onhan siellä Diesel -shelttikin kaverina.

Aluksi ohjaaja kertoi meille agilityn oppimisen saloista ennen kuin pääsimme treenailemaan. Ensimmäisellä kerralla harjoittelimme menemään rimojen välistä. Tämä harjoitus tehtiin makulautasta apuna käyttäen. Eli makupala jätettiin lautaselle rimojen toiselle puolelle ja Lady vietiin toiselle puolelle. Sieltä Lady hyökkäsi vauhdilla makulautasen herkuille. Myös leikitimme välissä lisäpalkkioksi. Lady oli oikein innoissaan.

45 minuuttia vilahti vauhdilla! Välissä kävimme tauoilla sekä juomassa. Meitä oli yhteensä neljä koirakkoa. Ensi kerralla tulee Cosmo -shelttikin vielä mukaan. Myös tasapainotyyny pitäisi ottaa ensi kerralla mukaan, jolloin harjoittelemme kontaktien alastuloa. Tätä olemmekin Ladyn kanssa harjoitelleet jo pienryhmässä.

Sanastoa ja tuumailua

Ehdoton ärsyke = unconditioned stimulus (US)

Ehdoton reaktio = unconditioned response (UR)

Ehdollinen ärsyke = conditioned stimulus (CS)

Ehdollinen reaktio = conditioned response (CR)

Neutraali ärsyke (NS), josta tulee myöhemmin ehdollinen ärsyke CS, esiintyy juuri ennen ehdotonta ärsykettä (US). Esimerkiksi NS = klikkeri. Klikkeristä tulee CS, kun esiintyy juuri ennen US = ruoka.

Kun koira oppii yhteyden neutraalin ärsykkeen ja ehdottoman ärsykkeen välillä, neutraali ärsyke aiheuttaa saman reaktion kuin ehdoton ärsyke. Tästä syntyy ehdollinen reaktio.

Mere Exposure Effect

Uudet asiat saavat meidät pelokkaiksi tai vihamielisiksi. Mitä enemmän altistumme jollekin tuntemattomalle, neutraalille ärsykkeelle, sitä enemmän siitä pidämme. Ärsykkeestä tulee meille tuttu. Esimerkiksi musiikki, mitä enemmän kuuntelemme jotain laulua, sitä enemmän siitä pidämme. Myös mainoksissa tätä käytetään hyväksi. Mitä enemmän näemme jotain tiettyä tuotteen mainosta, alamme pitämään tuotteesta, vaikka emme ole tuotetta kokeilleetkaan. Ärsykekynnyksen tulee olla tasolla, jotta ärsyke ei tuota negatiivista tuntemusta.

Mere Exposure Effect on vahvimmillaan, kun neutraali ärsyke esitetään lyhyen hetken ajan, 10-20 toistoa maksimissaan.

Laji- ja rotutyypillinen käytös

Koiran käyttäytymiseen vaikuttavat geenit, mutta myös mm.

  • emän hyvinvointi
  • pentuaika
  • ympäristö ja kokemukset
  • koulutus
  • sosiaalistaminen
  • sairaudet

Käyttäytymisen periytyminen on todella moninainen prosessi, jonka tutkimista vaikeuttaa tietysti se, että käyttäytyminen ei ole vain geenien tulos vaan siihen vaikuttavat niin monet asiat.

Koiran käyttöominaisuudet eivät periydy suoraviivaisesti jälkeläisille ja ja joskus voi olla myös vaikeaa arvioida perimän ja ympäristön (ml. koulutus) vaikutusta yksilön ominaisuuksiin ja käyttäytymiseen. Muutkin piirteet ovat periytyviä, kuten hermostuneisuus, aggressiivisuus, kiintyminen ihmisiin, yksinjäämisongelmat, sosiaalisuus ja erilaiset pelot. Kun eri rotujen välillä on näissä piirteissä eroja, viittaa se periytyviin ominaisuuksiin.

Koiran käyttäytymismallit (mm. ravinnonhankinta, saalistus, lauma, puolustus) tulevat geeneissä, mutta geeni tarvitsee tiettyjä ärsykkeitä aktivoituakseen. Nämä käytökset ovat koiralle erittäin palkitsevia ja tuntuvat koirasta hyviltä. Esimerkiksi terrieri kaivaa ja repii, paimenkoira jahtaa liikkuvia kohteita, noutajat kantavat erilaisia esineitä.

Varsinkin metsästykseen liittyvät käytökset ovat jo sinällään omistajan näkökulmasta ogelmallisia. Metsästyksessä on monia liikemalleja, kuten vaaniminen, hiipiminen, paimennus tai noutaminen, jotka ovat kaikki saman käytösketjun, metsästyskäyttäytymisen eri muotoja. Erot käytöksessä rotujen välillä ovat usein juuri tulosta tämän ketjun muokkaamisesta jalostuksen keinoin. Kokonaisuudessaanhan se alkaa saaliin havaitsemisesta ja vaanimisesta ja päättyy saaliin paloitteluun. Jos koira ei pääse lainkaan toteuttamaan näitä käytösmalleja se stressaantuu ja turhautuu ja tästä on seurauksena toisenlaisia ongelmia, kuten paimenkoira, joka jahtaa kaikkea mikä liikkuu (ihmiset, pyörät autot…).

Virikkeistämisessä koira pääsee toteuttamaan laji- ja rotutyypillistä käyttäytymistään. Koira pääsee tällöin tyydyttämään luontaiset käyttäytymistarpeet. Virikkeistämiseen liittyy mm. metsästyskäytös, kuten etsiminen ja jäljestäminen. Nenätyöskentely ja erilaisten luiden pureskelu laskevat hyvin koiran stressiä. Tähän kuuluvat myös älypelit, namien piilottaminen huoneisiin, nurmikolle tai kartonkipakkauksiin. Nämä ovat koiralle lajityypillisiä tehtäviä, joten koiralle hyvin mieluisia. Metsälenkille voi ottaa mukaan ”kadonneen” hanskan etsimisen. Yleensä virikkeistämisessä koira itse toteuttaa tapahtuman. Ihminen on vain valvojana ja tilanteen järjestäjänä. Snuffle garden ja sprinkles kuuluvat myös virikkeistämiseen.

Koiran vieminen uusiin paikkoihin on myös virikkeistämistä, sillä koira pääsee haistelemaan uusia hajuja, mikä väsyttää koiraa mukavasti. Koiran ruoan voi laittaa isoon vatiin mm. erilaisten paperisuikaleiden, kivien, käpyjen kanssa, jolloin koira saa etsiä kuivamuonan erilaisten esineiden joukosta.

Virikkeistäminen vähentää koiran turhautumista ja stressiä, mitkä saattavat johtaa erilaisiin käytöshäiriöihin, jos niitä ei huomioida.